Perätilasynnytys: alatietse vai sektiolla

No niin, näinhän se nyt näyttää beibi pysyvän siellä ns. perä edellä. Vielähän tässä on aikaa kääntyä ja kääntää, mutta proaktiivisena tietoihmisenä perehdyin jo tähän mahdolliseen sektio vs. alateitse synnyttäminen. Keskustelupalstojen lukeminen on ihan viihdyttävää ja tarjoaa toki kokemuksia siitä miltä mikäkin tuntuu, mutta valitettavasti yksittäisen ihmisen kokemus kertoo lähinnä sen yksittäisen ihmisen kokemuksesta ja haluaisin koittaa perustaa päätökseni johonkin vähän kättä pidempään. Täytyy nyt toki vielä niiden lääkäreidenkin kanssa jutella ja voihan se olla että homma päätyy siihen ettei alatiesynnytys syystä tai toisesta olisi edes mahdollinen. 

Noin yleisesti ottaen hahmottelin hommaa perinteisillä plus- ja miinus-listoin. Ongelmallinenhan asia on sen vuoksi, että kyseessä on kahden henkilön näkökulma, äidin ja sikiön, ja osittain nämä saattavat olla keskenään risteäviä. Lisäksi asiaa vaikeuttaa se, että laadukkaita tutkimustuloksia on ilmeisesti saatavissa vähän. 

Alatiesynnytys

+ äidille: Toipuminen nopeampaa (joskin episiotomia lienee todennäköinen), vältetään sektion riskit

+ lapselle: Saa synnytyksessä luontaisen mikrobiston, jolla voi olla merkitystä myöhempään sairastavuuteen esim. astman kannalta

– äidille: Riski kiireelliseen sektioon suurempi kuin normaalitarjontaisessa sektiossa eli saattaa kuitenkin joutua sektioon. Vaatii tarkkaa synnytyksen kulun seurantaa, ei ole matalan riskin synnytys eli sikiön sykekäyrää seurataan luultavasti normaalia enemmän. Lapsen ulosautto vaatii kokemusta synnytyslääkäriltä. 

– lapselle: Vanhemmissa tutkimksissa perinataalikuolleisuus suurempaa verrattuna suunniteltuun sektioon, joskin isoimmassa satunnaisestetussa tutkimuksessa oli puutteita esim. synnytyksen seurannan osalta. Lisäksi osa aineistoista on todella vanhoja, 50-70-luvuilta jolloin esim. magneettikuvausta lantion mittojen selvittämiseksi ei ole ollut olemassa. Toisaalta suomalaisissa aineistoissa perätilasta syntyneet lapset olivat yhtä terveitä kuin normaalitarjonnasta syntyneet lapset. 

Suunniteltu sektio

+ äidille: Ei juuri ole verrattuna alatiesynnytykseen. Toki suunniteltu sektio yleensä on turvallinen, mutta alatiesynnytys on äidin kannalta vielä turvallisempi. 

– äidille: verenvuodot, infektioriskit, suurempi laskimotukoksen ja keuhkoembolian (suurin äitikuolleisuuden aiheuttaja nykyään) riski ja ennen kaikkea riskit seuraavassa raskaudessa istukan kiinnittymishäiriöille kuten etinen istukka tai istukan kasvu kohdun lihaskudokseen joka aiheuttaa synnytyksessä merkittävän vuotoriskin. Suolilaman, voimakkaiden kipulääkkeiden tarve. Keskisuuri vatsan alueen leikkaus, voi aiheuttaa kiinnikkeitä. 

+ lapselle: Riippuen nyt taas mitä tutkimusta katsoo, mutta mahdollisesti pienempi perinataalikuolleisuus

– lapselle: Mikrobisto-ongelmat, varhaisen ihokontaktin puute, mahdollinen imetyksen hitaampi käynnistyminen

Kärjistetysti sanottuna jos maksimoidaan turvallisuutta –  sektio lapsen kannalta, alatiesynnytys äidin kannalta. Joten itse näkisin että vaihtoehdot parhausjärjestyksessä olisivat

1. Onnistunut alatiesynnytys

2. Suunniteltu sektio

3. Kiireellinen sektio epäonnistuneen alatiesynnytysyrityksen jälkeen, pahimmillaan hätäsektiona

Joten pelatako upporikasta ja rutiköyhää ja ottaa ykkösvaihtoehto vai tyytyä hiukan huonompaan mutta varmempaan vaihtoehtoon nro 2? Riippuu varmasti jokaisen yksilöllisestä riskinsietokyvystä. Mistään hinnasta en sektioon haluaisi, lähinnä noiden tulevaisuuden riskien vuoksi, vaikka en nyt uskokaan että kovin suurperheelliseksi ryhdytään. Sektiossa epäilyttää myös se toipuminen, kun mies ei kuitenkaan voi olla kotona kuin 3 viikkoa, että ehtiikö siihen mennessä toipua siten että yksin pärjää kotona. 

Kuismanen, Uotila, Kirkinen: Mitä kerron synnyttäjälle, jonka sikiö on perätilassa? Duodecim 2004

Planned caesarean section for term breech delivery Cocrane Database Syst Rev 2015 (abstrakti)