Liian nopeasti raskaaksi?

Kuulostaa aikamoiselta first world problemilta sekin. Että lopettaa ehkäisyn, tulee raskaaksi ja sitten järkyttyy siitä. Mutta näin on jo käynyt useammalle ystävälleni!

Onko meidät naiset peloteltu jo liiaksikin laskevan hedelmällisyyden pelolla? Lapset kannattaa tehdä nuorina! Munasarjojen tuotanto alkaa hiipua 28 vuoden jälkeen! Et jaksa valvoa vauvan kanssa! Et näe lapsenlapsiasi! Miehen sperma on laadultaan heikompaa! Sinullahan voi olla vaikka vain toinen munasarja!

Parillekin ystävälleni on nyt eri syistä jo vuosia ennustelu pitkää ja vaikeaa raskaaksitulemista. Molemmat tulivat raskaaksi suunnilleen eka yrittämästä. Onnekasta, molemmat kyllä ymmärtävät sen, että jonkinlainen lottovoitto varmasti osui kohdalle ja kumpikaan ei tietenkään lapsettomuushoitoihin olisi halunnutkaan. Mutta yllättyneitä ja hiukan järkyttyneitä molemmat olivat, olihan tätä aloiteltu vähän sillä ajatuksella, että kun se nyt tulee kestämään niin parempi aloittaa ajoissa. 

Eihän sen nyt toki pitäisi modernille naiselle tulla yllätyksenä, että jos ehkäisyn jättää pois niin saattaa tulla raskaaksi. Mutta kyllä se vaan silti saattaa tulla. Sitä tässä itsekin pohdin, että oikeastaan tekisi mieli vähän vielä viettää joutilasta pariskuntaelämää, ehkä asua hetki ulkomailla ja sitten katsella niitä lapsia. Mutta jos tämä nyt osoittautuu yhtä vaikeaksi kuin on ennustettu, ei sitä kannata yhtään tietenkään vaikeuttaa sillä iällä. 

Sitten tuli mieleen: mitä jos ei kahta ilman kolmatta? Mitä jos tulen heti raskaaksi? Itse asiassa olen matkatöissä, pystyisinkö handlaamaan alkuraskauden pahoinvoinnit ja kulkemisen, pitkän talven yksin raskaana vieraassa kaupungissa? Ollaanko me nyt sittenkään ihan valmiita tähän? 

 Kysynkin siis saako ihminen nykypäivänä järkyttyä siitä, jos tuleekin ”liian nopeasti” raskaaksi? 

Kommentit (8)
  1. Silloin kun me vasta mietittiin, aletaanko yrittämään lasta ja milloin aletaan, luin aika paljon netistä raskautumiskokemuksia ja -vinkkejä. Vaikeuksista on netti juttua pullollaan mutta nopeita raskautumisia huomattavasti vähemmän. Tämäkin osaltaan ehkä luo illuusiota siitä, että kolmekymppisenä raskaaksi tulo on oikeasti vaikeaa ja pitäisi jotenkin tähdätä tiettyyn tuntiin kuukaudessa se hedelmöittäminen, että onnistuu. Mutta ei todellakaan pitäisi mitenkään erityisesti järkyttyä, jos kerrasta napsahtaakin. Onhan se jo nuorena opittu (toivottavasti..), että ekasta kerrasta voi tulla raskaaksi, jos ei käytä ehkäisyä.

    1. Kai nämä netin kokemukset on vinoutuneita siihen toiseen suuntaan, kun ei oo sitten paljon kerrottavaa… harrastin seksiä, tulin raskaaksi 😀

  2. Samaa mieltä Tindekan kanssa, että kun ehkäisy jätetään pois, niin pitää olla valmis siihen, että sitä voi jo seuraavassa kuussa olla raskaana.

    Tosin, koska niin pelotellaan sillä, että hedelmällisyys laskee iän myötä, niin onhan se ihan normaalia olla hämmästynyt, että kas, tämä kävikin näin nopeasti. Yleisempäähän se kuitenkin on, että siihen menee joitain kuukausia, ja kertalaakista onnistuminen on siinä mielessä aina pienoinen yllätys. Eli hämmästyksen ja yllättymisen ymmärrän, mutta järkyttymistä en 😀

    Ja sitä oikeaa aikaa raskaudelle tuskin koskaan on. Aina on tulossa jotain, mikä ei kovin hyvin sovi yhteen raskauden kanssa, mutta sitten pitää vain selviytyä tai muuttaa suunnitelmia. Ja ne alkuraskauden oireetkin (ja kaikki muutkin raskausoireet) on lopulta aika yksilöllisiä. Elämää on turha suunnitella sen mukaan, että saa aivan varmasti ne pahimmat oireet, koska aivan yhtä hyvin voit olla elämäsi kunnossa koko raskausajan 🙂

    1. Juur näin, ja jos miettisi sopivaa ajankohtaa raskaudelle raskausoireiden kannalta ja ajattelisi saavansa ne rankan kaavan mukaan, niin milloin oikeasti kellään olisi sopiva hetki mm. elää pää pöntössä kahdeksan kuukautta, selkä tohjona ja jatkuvan väsyn kourissa? 😀 Juu ois toi gradu jo valmis jos ei 3kk olis mennyt keväällä pahoinvoiden ja zombeillen, mutta so what, aika aikaansa kutakin. Jos järjellä ois miettiny niin ois varmaan aatellu että jos tää gradu tästä ensin alta pois kun ei sitten raskaana välttämättä jaksa, mutta kun teki toisin niin huomas että opintovapaapa oli ihan paras aika raskauspahoinvoinnille. Jos olisin lykännyt asiaa, olisin nyt tod.näk. valmistunut mutta myös saanut potkut ja järkiperustein vois lykätä asiaa taas eteenpäin ”koska työnhaun/uuden työn kannalta” ei ole hyvä hetki tulla raskaaksi. Jos en vihaisi tätä kliseetä niin paljon, sanoisin että asioilla on tapana järjestyä.

      1. Se on kyl aika paha klisee (yleensä oon sitä mieltä et asiat järjestyy koska olen laittanut ne järjestymään) mut kai tää on nyt sitä kuuluisaa heittäytymistä. Ja sekin on ihan totta, ettei tähän vaan voi ryhtyä jos aikoo mennä sen kaikkein negatiivisimman kautta aina.

    2. Näin mäkin oon sen nyt ajatellut, isäni harvoja elämänohjeita mukaillen, elämässä ei koskaan ole täydellistä ajoitusta. Aina on huono hetki vaihtaa työpaikkaa, ostaa asunto tai hankkia lapsia, mutta silti niistä sitten selvitään 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *