Valikoituja totuuksia synnäriltä

Jutta U:ta lainatakseni ihan ensinnä haluaisin kiittää kaikkia eli kiitos onnitteluista edelliseen postaukseen! 🙂 Jossain kohti yötä olin tallentanut tällaisen tekstin luonnoksiin, päivänvalossa ajatukset on ehkä vähemmän kärkevät 🙂

Tässä pari yötä hormonihuuruissa valvoneena ja sairaalan materiaaleja yön pimeinä tunteina tutkineena haluaisin jättää muutaman vienon palautteen parista usein toistetusta totuudesta. 

Lapsentahtinen imetys – imetä aina kun vauva haluaa 

Kusetusta, oikeammin vauva pitää syöttää halusi se tai ei 3-4 h välein tai paino laskee liikaa ja verensokerit eivät pidä ja imeminen muuttuu entistä heikommaksi. Ok ymmärrän kyllä ettei tarkoitus ole olla rigidi ja huudattaa nälkäistä lasta mut itselle tuli vähän yllätyksenä että tämä lapsi pitää herättää syömään öisin. Tuntuu intuitiivisesti väärältä. Ja jos yksi imetyskerta kestää tunnin, ei käytännössä kyllä pääse tuosta kolmesta tunnista kauheasti tiheampäänkään jos aikoo itse syödä tai nukkua.

Imetä niin pitkään kun lapsi haluaa, lapsi lopettaa kyllä kun on kylläinen.

Kusetusta, voi myös käyttää sinua tuttina. Vasta tänään kätilö armahti että 20 min per tissi on ihan riittävästi ja se sellainen nukun-ja-imaisen-joka-kolmas-minuutti on vaan ajanvietettä. 

Imetys ei satu jos imuote on oikea.

Kusetusta! Ainakin viisi eri kätilöä on nyt todennut imuotteen juuri oikeaksi, alahuuli rullautuu, kieli näkyy, posket eivät ole lommolla, vauva on kiinni kuin vakuumilla ja sattuu aivan saatanasti! Aivan turhaa stressiä tästäkin asiasta, olin jo yön pimeinä tunteina valmis hylkäämään koko imetyksen kun en koskaan saa yli 2h unta, lisämaitoa tarvitaan silti ja koko homma sattuukin niin pirusti. Mutta ilmeisesti kaikki onkin hyvin, go figure!

Yleinen imetä vaan, kyllä se lapsi saa siitä riittävästi ruokaa-mentaliteetti

Etenkin kusetusta. Missään ei oikein etukäteen kerrottu että ainabse loputon imettäminen ei auta ja voi oikeastaan olla vain haitaksi kun tuntien imetyssessiossa tulee lopulta niin vähän maitoa että lapsi on kuluttanut syömisellä siitä saadun energian. Lisämaidon jälkeen vasta olen ymmärtänyt miltä kylläinen lapsi näyttää ja tajunnut että jaksaakseen imeä täytyy myös saada ravintoa ja rinnalle torkahteleva ei välttämätyä ole kylläinen vaan väsähtänyt.

Summa summarum: se kuuluisa meille toimiva tapa jolla voi oikeuttaa melkein mitä vaan on se, että ruokailut ajastetaan kellon mukaan, syötyöaikaa samoin ja jos kipu pysyy tällä tasolla niin se nyt vaan kestetään. Niin ja loppuun disclaimer että jos koet olevasi kovin eri mieltä niin tough shit, koska minua ei juurikaan kiinnosta 😀 

Kommentit (16)
  1. No kyllä se imetys useimmilla alussa sattuu. Mutta onneksi useimmilla ei alun jälkeen satu. Paitsi kun lapsi tekee hampaita ja muuttaa imetysotetta väliaikaisesti huonoksi tai alkaa harjoittelen uusien hampaiden käyttöä nänniin. Mutta niihin haasteisiin teillä on vielä aikaa 🙂

    Lapsentahtinen imetys on mun mielestä parasta mutta voin sanoa että se on parasta vaan tän yhden vauva-tissiparin kohdalla josta mulla on kokemusta. Teillä on ihan erilainen alku sokereiden laskun takia. Ja siis alku, eihän sitä tiedä miten maitotytön ura kehittyy ja mikä syöttörytmi on hyvä vaikka kuukauden päästä. Jos jotain on tässä 10 kk äitiuran aikana oppinut niin ennustaminen ja suunnitteleminen on lähes aina turhaa ajan- ja energiankäyttöä kun tilanteet tuppaa muuttuun ihan toisella tavalla kun olis kuvitellut. Just kun on mielestään keksinyt jonkun mielettömän taktiikan niin pelikumppani muuttaa omaansa ihan täysin.

    Toi pullonpyörittäjien ohje oli mun mielestä paras. Toi herättelyvaihe ei enää kauaa kestä ja tavalla tai toisella vauvan ruokkiminen muuttuu helpommaksi. Niin kuin sanottu niin parhaiten maitoa ja tunnelmaa nostaa rento ote (on niin saakelin helppo sanoa).

  2. Mää en kyllä alkuun (=ensimmäisinä päivinä) rajoittais tuota imetystä 20min/rinta (ilman syytä), ettei maidonnousu hidastu, mutta eihän se kiellettyäkään ole. Useilla vauvoilla vaan on tarve imeä alkuun vähän pidempään kuin 20min ja kun maito tulee pisaroittain, niin sehän saa olla yhtenään rinnalla jos ruvetan rajoittamaan imuaikoja. Mut näissä imetysasioissa täytyy aina soveltaa vähän tilanteen mukaan, joten joskus se on varmasti ihan toimivakin juttu.

    En kyllä ilman erityistä lääketieteellistä syytä myöskään kehota ketään pitämään syöttöjen aloitusten väliä neljässä tunnissa, kuulostaa tosi hassulta ohjeelta omaan korvaan o.0 (kun sehän voi tosiaan syödä sen tunnin-kaksi kerralla..) Kyllä sen 3-4h syöntivälin lopetuksesta aloitukseen pitäisi alussakin riittää, jos lapsi ei ole tosi pieni/ennenaikainen/kellastumassa/matalat verensokerit tms. 

    1. Mä oon nyt koittanut kuulostella sitä nielemistä ja sit kun se menee selvästi vaan nukkumiseksi (yleensä siinä puolen tunnin paikkeilla) ni koitan vaihtaa rintaa ja katsoa vieläkö kiinnostaisi. Mut ne kyllä opasti tosiaan pitämään alkuun (eli ekan viikon-pari) korkeintaan neljä tuntia öisin nimenomaan aloituksesta seuraavaan aloitukseen. Mutta meillä oli siis matalat verensokerit ongelmana, jotka lisämaidolla kyllä korjaantui nopeasti.

      1. Kuulostaa mun korvaan fiksulta tekniikalta 🙂 ja tosiaan silloin jos on matalat verensokerit tms syy niin mennään eri säännöillä kuin muulloin – ja sit joskus täytyy soveltaa. Mut silloin ei myöskään anneta sen vauvan imeä siinä rinnalla tuntia tai kahta, ettei se aivan uuvahda 🙂 Kuulostaa siltä että ootte saaneet kuitenkin jotain selkoa jo tähän hommaan alkuhankaluuksista huolimatta (tai niin ainakin tulkitsisin), toivottavasti jatkossa muuttuu helpommaksi! Tsemppiä!

        1. Kiitos, kyllä tää tästä, luulen! Paras neuvo oli pullonpyörittäjän oppaassa et täys- tai osittaismeryksen tavoitteen sijaan tavoitteena voi olla olla stressaamatta imetyksestä ja ruokkia lapsi 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *