Budjetointia

VINKKEJÄ BUDJETOINTIIN. Kerroinkin tuossa aiemmin ryhtyneeni aiempaa tarkemmin budjetoimaan rahan käyttöäni pysyäkseni paremmin kärryillä siitä, mitä mihinkin menee ja pystyäkseni tässäkin asiassa hieman paremmin ennakoimaan tulevaa. Budjetointi saattaa kuulostaa tylsältä ja työläältä, mutta minä jäin ainakin ihan kertaheitolla koukkuun. Aikanaan merkonomin opintoja pakertaessani ja Excelin kanssa kiroillessani en olisi uskonut sanovani tätä, mutta minä rakastan Exceliä! Itse ei tarvitse laskea mitään, kun ohjelma hoitaa sen puolesta – ei tarvitse muuta kuin syöttää oikeat luvut ja kaavat.

Alla on minun mallini budjettitaulukosta. Kunnon karvahattumalli, ihan simppeli.

Ensin lasketaan tulot yhteen – osviittaa saadakseen minä olen laittanut tuon arvio sarakkeenkin, mutta jos tulot ovat ihan selkeät ja muuttumattomat, niin sen voi hyvin jättää pois kokonaan, sama homma menojen kohdalla. Syötätte tietenkin vaan ne tulot ja menot, mitä teillä on; nämä minä olen keksinyt vaan esimerkiksi. Kun tulot ja pakolliset menot on selvillä arvioiltaan, tuloista vähennetään menot, jolloin jää käyttöraha. Tämä on kaikkiin muuttuviin kustannuksiin käytettävää rahaa; ruokaan, hygieniatuotteisiin, heräteostoksiin, mitä näitä nyt on.

Säästöön haluamasi summa on syytä myös kirjata ylös jo tuonne pakollisiin menoihin, silloin se on budjetoitu ja laskettu käyttövara sen mukaan, että rahaa tosiaan myös jää säästöön saakka.

 

Budjetti.jpg

 

Minä jaoin kuukausibudjetin vielä viikkobudjettiin, koska sitä on minusta helpompi seurata kuin koko kuukautta kerrallaan. Siitä näkee heti hyvin, onko jossain kohdin tullut budjetin ylityksiä ja ne on helppo korjata heti jo seuraavalla viikolla varaamalla sinne vastaavasti vähemmän rahaa, mitä on edellisellä viikolla käyttänyt liikaa. Eli jos ensimmäisellä viikolla käytän 50 euroa enemmän kuin mitä olen budjettiarviooni kirjannut, se summa on pois seuraavan viikon arviobudjetista. Viikon päätteeksi kirjaan aina loppusumman kerääntyneistä kuiteista, kuinka paljon rahaa todellisuudessa kului. Budjetin voi jakaa osiin myös osa-alueittain; ruoka, hygieniatuotteet, vaatteet, huvittelu… Mikä jaottelu kenellekin parhaiten sopii.

Minulla on nyt reilu viikko tarkkaa budjetointia takanani ja olen tehnyt muutamia havaintoja. Esimerkiksi budjetoimalla yllätyslaskut eivät järkytä ihan niin pahasti kuin ilman sitä; jakaa sitten vaan jäljelle jääneen summan tasapuolisesti loppu kuulle uuden pakollisen menoerän huomioiden. Silloin meno jakaantuu tasaisesti ja se otetaan huomioon koko kuussa, eikä kuun viimeinen viikko mene kynsiä pureskellen, kun kaikki raha on hassattu jo alkukuusta. Budjetointi ja kuittien tarkka arkistointi ja läpi käyminen antavat myös arvokasta tietoa omista kulutustottumuksista ja niihin on helppo puuttua jatkossa esimerkiksi ostoksia tehdessä.

Ja kuten sanottu, minulle ainakin tuli ihan himo tähän! On hurjan tyydyttävää huomata pysyneensä budjetissa tai jopa alittaneensa sen. Tulee tehtyä entistä tarkempaa suunnittelua ostostensa suhteen ja turhat ostokset jäävät herkemmin kokonaan pois – minä ainakin kuitteja selatessani vaadin itseltäni selvät selitykset ostoksistani, heräteostokset ja selkeät turhakkeet saavat huutomerkkejä ja punakynää osakseen. Sellaisia ei tosin ole vielä tämän ensimmäisen kokeiluviikon aikana tullut, mitään turhaa en ole ostanut.

Seuraavaksi ajattelin tämän aiheen tiimoilta koota yhteen hieman itse parhaaksi havaitsemiani säästökeinoja lukijan toiveesta. Toiveita ja ideoita tähän aiheeseen liittyen saa edelleen esittää, otan ne ilolla vastaan ja käsittelyyn!

Onko sinulla esimerkiksi jokin sellainen asia, missä haluaisit säästää, muttet oikein keksi, miten? Kerro ihmeessä, niin pohditaan vaihtoehtoja yhdessä!

 

Työ ja raha Raha

Kyllin hyvä

image.jpgKYLLIN HYVÄ. Käväisin eilen työkaverin kanssa ostoksilla ja kirjakaupassa silmiini osui  Kylli Kukkin kirja Kyllin hyvä. Minä en ole kyseistä kirjaa lukenut, enkä ole kovin hyvin perillä sen sisällöstäkään, mitä nyt pientä googlettelua aiheesta tein, mutta kirjan nimi jäi mieleeni. Se on nyt pyörinyt mielessäni siitä saakka, kun sen näin, ja kieltämättä, aivan loistava sanapari.

Tuon sanaparin lisäksi tapasin tänään erään uuden vanhemman meidän päiväkodista. Ihan pikaisesti vaan, siinä kun vein oman poikani hoitoon. Nuori äiti oli jotenkin ihan uskomattoman aurinkoisen ja rauhallisen näköinen ja talutti omaa poikaansa rauhallisesti kädestä pitäen leikkihuonetta kohti. Minulle tuli heti sellainen olo, että voi vitsi, tuollainen minäkin haluan olla. Rauhallinen ja tyyni.

image.jpg

Oma olemukseni tuolloin oli lähinnä tuskainen ja räjähtänyt. Olen jälleen kerran aivan armottomassa flunssassa, pää on särkenyt kohta viikon taukoamatta ja jokainen lihas ja kohta kehossa särkee. Ei pysty hengittämään normaalisti, ei liikkumaan normaalisti eikä kestä yhtään mitään kovia ääniä tai liian kirkkaita valoja. Ei oikeastaan kestäisi yhtään mitään. Siihen päälle sitten muutama hankala ja stressaava työjuttu, siivoton koti, parin sadan euron yllärilasku ja uhmaikäänsä poteva ja kiukutteleva pikku ihminen. Kiinnostus asioita kohtaan on nolla. Ja se näkyy.

image.jpg

Tuon valoisan ja tyynen äiti-ihmisen innoittamana minäkin päätin olla kyllin hyvä. Kyllin hyvä tässä hetkessä, tässä sairastelussa, tässä vaiheessa lapsen uhmaikää. En halua hermo kireällä ja ääni kiukusta soikeana väkisin yrittää runnoa asioita samalla sykkeellä ja tehokkuudella kuin normaalisti, terveenä ja hyvinvoivana. Muutenkin sitä sykettä saisi vähän laskea tässä arjen pyörityksessä.

Ja tiedättekö mitä? Vaikka päätin ottaa iisimmin, tehdä rauhallisemmin ja istua pöytäni ääressä seisomisen sijaan (minulla on sähköpöytä ja yleensä seison aina töitä tehdessäni, mutta nyt en jaksa), sain kaikki asiat tehtyä ihan ajallaan. Enkä ole enää yhtään niin stressaantunt, vaikka oikeastaan mikään asia sinänsä ei ole aamusta muuttunut tehtyjä töitä lukuun ottamatta; niitä tulee kuitenkin taas lisää. Koti on edelleen siivoton, parinsadan euron lasku syö edelleen valtavan siivun tämän kuun budjetistani ja lapsi on edelleen uhmaikäinen – oma oloni on korkeintaan pahentunut. Niin, ja skarpin ja erinomaisia huomioita sisältävän budjetointi-aiheisen postauksenkin vaihdoin tähän. 😀

Olettekos te tutustuneet johonkin elämänhallintaoppaisiin, tai onko juuri tuo nimenomainen Kyllin hyvä tuttu jollekin? Mielelläni kuulisin mielipiteitä tuosta, ja ylipäätään kaikesta aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta – toistaiseksi tämän tyyppinen kirjallisuus on ainoa, mihin löydän silloin tällöin aikaa ja viitseliäisyyttä paneutua, sen verran mielenkiintoinen ja itseä lähellä oleva aihe!

Kyllin hyvää tiistaita muruset!

P.S. Kuvat eivät sinänsä liity tapaukseen mitenkään – ne ovat meidän loppiaisillan herkkukaakaot ulkoilun päätteeksi. 🙂

Suhteet Oma elämä Hyvä olo Mieli