MITEN RUOKAKULUISSA VOI SÄÄSTÄÄ? Budjetointipostaus on ollut tähän asti suosituin kirjoittamani postaus; sen saama suosio ja kommenttien määrä yllätti minut itsenikin aivan tyystin – pelkästään positiivisella tavalla, toki. Jatkoa kyseiselle postaukselle on toivottu, ja nimenomaan konkreettisia säästövinkkejä, miten sen oman budjettinsa voisi saada pysymään ja kenties jonkun verran rahaa jäämään säästöönkin saakka. Eri tilanteissa on mahdollista säästää eri tavoilla ja lisäksi on olemassa sellaisia yleisluontoisia säästövinkkejä, jotka toimivat vähän joka tapauksessa. Ajattelin ensin, että olisin koonnu tähän yhteen postaukseen kaikki mahdolliset säästövinkit, mitä mieleeni tuli, mutta jo kirjoitettuani pelkän ruokaosion, oli teksti jo pitkä kuin nälkävuosi. Jatketaan siis suosiolla muissa postauksissa muista aiheista ja keskitytään nyt vain ruokaan. Ruokahan on joka tapauksessa aina hyvä teema keskittyä. 😉

Monesti sanotaan, että ruoasta ei pitäisi säästää, mutta joskus on tilanne, kun kaikesta muusta on jo säästetty ja talous on silti kuralla; silloin on pakko säästää nimenomaan ruoasta. Ruoasta on myös oikeastaan aika helppo säästää – ja toisaalta taas siihen on helppo tuhlata ihan ylettömiä määriä. Joskus sitä ihan yllättyy, mihin kaikkeen ”turhaan” sitä rahaansa syytää, eikä aina ne asiat, joita pitää halpana, olekaan ihan niin halpoja, kun tarkemmin asiaa tarkastelee. Joskus on myös hyvä palauttaa mieleen ihan niitä perusasioita, ”itsestään selvyyksiä”.

mieti mitä, mistä ja milloin ostat

• Suuret kaupat ovat aina edullisempia kuin pienet lähi- ja erikoiskaupat. Hintakilpailun ansiosta varmaan kaikki kaupat ovat alentaneet hintojaan viime aikoina, mutta Lidlissä on edelleen tilastollisesti edullisin ruokakassillisen hinta. Se ei kuitenkaan aina tarkoita, että se todella olisi kaikille se edullisin vaihtoehto: on otettava huomioon kauppamatkojen aiheuttamat lisäkustannukset; mihin pääsee helposti kävellen tai julkisilla ja mihin on pakko mennä omalla autolla… Kaikki vaikuttaa.
• Jonnekin on plussaa, jonnekin bonusta ja jonnekin ihan jotain muuta. Vaikuttaako ne oikeasti, onko tuotteet korteilla oikeasti edullisempia ja onko loppukustannukset kiistatta halvemmat kuin muualla? Jos on, niin keskitä. Minulta löytyy ruokakauppojen etukortteina plussakortti sekä Siwojen ja Valintatalojen pins-kortti (ent. ykkösbonuskortti). Nämä eivät ole minulla keskittämistä varten, vaan yksinkertaisesti sitä varten, että näiden ketjujen korttitarjoukset ovat yleensä hyviä. Valtaosan ostoksistani teen Lidlissä ja ne tuotteet, joita sieltä ei saa, haen Citymarketista, ja yllätyspaniikkihätävarana on Siwa. Minun perheen ostokset eivät siis riitä mihinkään keskittämiseen – paitsi sinne Lidliin ja siellä ei tarvita kortteja edullisen hinnan saamiseksi. Minun tapauksessani siis Lidl tulee kiistatta halvimmaksi; halvimmat hinnat, sijainti työmatkan varrella ja saumaton bussiyhteys, jolloin kauppaan ei tarvitse lähteä erikseen henkilöautolla. Win-win-win.
• Hedelmät ja vihannekset ovat toreilla huomattavasti kauppoja edullisempia, joten ne kannattaa hommata sieltä, jos vain suinkin mahdollista. Laatu ja maku ovat myös kauppoja parempia. Toreilta saa myös yleensä nimenomaan kauden tuotteita – helpomman ja runsaamman saatavuuden vuoksi ne ovat aina edullisempia kuin tuotteet, joiden satokausi ei ole parhaillaan. Valitse kaupoissakin aina nimenomaan kauden tuotteet – ne yleensä melkein tunnistaakin kilohinnoistaan, jos ei muuten ole perillä.
• Älä osta muovipusseja joka kauppakäynnin yhteydessä. Kuulostaa ihan naurettavalta, Lidlissäkin henkselikassi maksaa vaivaiset 0,17 €, mutta jälleen, jos lasketaan kaksi kauppakassia per ostosreissu ja ostosreissuja kaksi viikkoon, tekee sekin jo vuodessa 35,36 €. Pelkistä muovipusseista! Roskapusseina edullisempi vaihtoehto on varsinaiset roskapussirullat ja kaikenmaailman hedelmä- ja muut pussit, mitä kotiin kulkeutuu ihan ilmaiseksikin. Jotta oma kangaskassi tmv. olisi kauppareissulla aina mukana, sellaisia kannattaa jemmailla vähän sinne tänne; auton hanskalokeroon, käsilaukkuun ja työpaikalle.

Syö kotona itse valmistettua ruokaa valmisaterioiden ja ulkona syömisen sijaan

• Jos esimerkiksi ajattelet ostavasi edullisen, tarjouksessa olevan 2 €:n valmismakaroonilaatikon ja säästäväsi; mietipä uudelleen. Se on yksi ateria, yhdelle ihmiselle, 2 €. Ei kuulosta pahalta, eikä sitä välttämättä olekaan, mutta esimerkiksi Citymarketin tarjouksia vilkuillessani sain seuraavat summat; K Menu jauheliha 1,99€/400g ja makaroonipussi 0,19 €/400g. Siihen vielä, jos kaapista valmiiksi löytyy kananmuna-pari ja mausteita, juustonkannikkakin ehkä raastettavaksi, saat tehtyä itse makaroonilaatikon, josta riittää koko nelihenkiselle perheelle ja vielä eväät töihin kaupan päälle, tai josta vastaavasti syöt itse useita kertoja. Itse tehdylle laatikolle tulee siis hintaa karkeasti arvioiden 3 euroa, ja annoshinnaksi ehkä noin 0,50 €, jos lasketaan, että koko laatikosta saa 6 annosta. 2 euroa annoshintana alkaakin yhtäkkiä olla jo aika suuri – nelinkertainen. Tai sitten jos haluaisi ruokkia koko nelihenkisen perheensä näillä superhalvoilla eineksillä; yhden ruokailun hinta on jo 8 €.
• Kaikenlaiset valmiskastikkeet, puolivalmisteet yms. ovat myös huomattavasti hintavampia kuin itse tehtynä. Jos siis voit tehdä ruoan alusta loppuun itse, käyttämättä yhtäkään ”dolmioknorria”, säästät varmasti jonkun euron – yleensä valmiskastikkeiden hinnat pyörivät kahden ja kolmen euron välillä, ja kuten edellä todettu, sillähän kustantaa helposti jo koko aterian.
• Ulkona syöminen puolestaan on jo ihan oma lukunsa… Ihan ok hemmottelua silloin tällöin, mutta säästämisen ja taloudellisuuden näkökulmasta viimeinen niitti, joka katkaisee aasin selän kaikilta mahdollisilta säästöhaaveilta. Nykypäivänä alle kymmenellä eurolla ei juurikaan taida edes saada lounasta normaalista lounasravintolasta (eri asia on työpaikkojen omat lounasravintolat tai koulujen ruokalat), joten siinä sitten menee karkeasti arvioiden kymppi kerrallaan yhden ihmisen ruokailuun. Ja sitten, jos lähdetään ajattelemaan, että söisi lounaansa joka työpäivä ulkona (näitäkin ihmisiä on ihan hämmentävän paljon), summa on viikossa jo 50 €. 50 € yhden ihmisen arkilounaista, siinä ei ole edes koko viikon kaikki ruoat, vaan pelkät lounaat. Kuukaudessa 200 €, vuodessa 2400 €… vieläkö jatketaan?
• Edelliseen viitaten; eväät. Eväät töissä, eväät retkillä, eväät reissussa, eväät leikkipaikoilla. Aina ja poikkeuksetta halvempi vaihtoehto verrattuna mihin tahansa muuhun. Meillä kulkee esimerkiksi aina sunnuntaisin Liikunnan ihmemaassa pojalla oma pillimehu mukana sen sijaan, että ostaisimme paikan päältä kahden euron pillimehun – Lidlissä kuuden mehun pakkaus maksaa 1,90 €, aika hyvä kate siis noilla leikkipaikkojen mehuilla. Samaa hintatasoa taitaa olla HopLopeissa sun muissakin.
• Kahviloissa käyminen on myös hurjan ihastuttavaa aina, mutta miettikää; yhden latten hinnalla ostat kepeästi jo kokonaisen kahvipaketin kotiin. Ja 500 g kahvipaketista keittää osimoilleen 50 kuppia kahvia.

älä heitä rahaa roskiin

• SUUNNITTELE!! Suunnittele etukäteen, mitä ruokia aiot valmistaa ja mitä niihin tarvitset, ja kirjoita ne kaikki ylös kauppalistaan. Älä sorru heräteostoksiin äläkä tee turhia kauppareissuja. Rajoita kaupassa käynnit 1-2 kertaan viikossa, jos vain mahdollista.
• Osta vain sen verran, mitä tarvitset, mitä ehdit käyttää ja muista tarkastaa viimeiset käyttöpäivämäärät, jotta mitään ei tarvitse heittää roskiin.
• Pakasta, mikäli et jotain tuotetta ehdi käyttää loppuun saakka. Käytä mahdollisuuksien mukaan hyödyksesi myös tarjoustuotteet ja pakasta niitä myöhempää käyttöä varten. Huomaa kuitenkin, että sana ”tarjous” ei aina tarkoita todellisuudessa edullista hintaa, mutta esimerkiksi viimeisen käyttöpäivän lähestyessä tuotteeseen isketty -30% tarra tarkoittaa jo todella kolmenkymmenen prosentin alennusta alkuperäisestä hinnasta, mikä esim. lihojen kohdalla saattaa  olla jo ihan tuntuvakin alennus.
• Muista ylijääneiden ruoka-aineiden jatkohyödyntäminen! Ylijäänyt riisi uppoaa hyvin esimerkiksi täytettyihin paprikoihin, keitetyistä kasviksista saa maukkaan gratiinin ja puuron jämät sujahtavat pannukakkuun.

Osta ja valmista edullisempaa, käytä hyödyksi jo olemassaolevaa

• Kuten mainittu, suosi sesonkituotteita. Lisäksi juurekset ovat oikeastaan aina edullinen – ja monipuolinen – raaka-aine ruokaan kuin ruokaan.
• Itse tekeminen on aina valmiin ostamista edullisempaa; jos siis mahdollista, tee itse ruokien lisäksi myös leivät ja leivonnaiset.
• Valmiit juustoraastepussit ovat tosi kovan hintaisia; edullisemmaksi tulee itse raastaa juustonsa isommasta juustopalasta. Juustoraasteen voi huoletta myös pakastaa.
• Mieti, mitä kaikkea oikeasti tarvitset. Esimerkiksi läpinäkyvät hedelmäpussit ovat oiva korvike pakastepusseille.

Vaikka nyt olenkin kovasti intoutunut näitä budjetointi- ja säästöasioita puimaan, en kuitenkaan halua rohkaista ketään luopumaan kaikesta muka-ylimääräisestä. Hauskanpito, rentoutuminen ja nauttiminen eivät ole turhia asioita, ja joskus niistä on ihan hyvä vähän maksaakin, omissa taloudellisisssa rajoissaan. Enkä myöskään kehoita ketään rajoittamaan ruokakustannuksiaan terveellisen ja monipuolisen ravinnon kustannuksella; hedelmistä ja vihanneksista luopuminen esimerkiksi ei koskaan ole hyvä vaihtoehto – sen sijaan voi kuitenkin ehkä miettiä, olisiko järkevämpi ostaa kilon pussi appelsiineja eurolla vai kaksi passionhedelmää kahdella.

Siinäpä se, minun vinkkini ruokakulujen kohtuullistamiseen.

Mitä ajatuksia heräsi? Oliko tästä jotain apua tai uusia vinkkejä? Mitä vinkkejä sinulla itselläsi on ruokakulujen kohtuullistamiseen?