Ulkonäkö ja tyyli merkitsee

Lähdin pyöräilemään tänään aamuvarhaisella eskarin kautta töihin. Pönötin siinä sitten eskarikiepin jo tehneenä liikennevaloissa, kun ohitseni käveli mies. Aamuisilla työmatkoillani olen harvoin niin terävänä, että pystyisin tekemään kenestäkään syväluotaavia analyyseja, mutta sen verran huomasin pohtivani että tyyppi oli hyvin nopealla sivusilmäyksellä mielestäni tyylikäs. Oli kivat farkut ja takki, tyyliin sopivat silmälasit, mukava hiusmalli ja mitä vielä. 

Valot vaihtuivat vihreäksi, minä polkaisin kohti päivän haasteita ja mietin, miten erilaiselta tuokin tyyppi varmasti olisi näyttänyt jossain toisessa tilanteessa, vaikkapa aamulenkillä tuulipuku päällä. Tai missä tahansa muussa tilanteessa. Ja tästä etenin edelleen soveltamaan tätä aamun kähmäistä teoriaani itseeni – miten erilaiselta minä näytän milloinkin. Tai kuka tahansa meistä.

Minusta ainakin saa monen monta erilaista profiilia tehtyä, riippuen ihan siitä missä yhteydessä minut sattuu näkemään. Olen kuullut, miten erilaiselta näytän pelkästään sillä onko minulla silmälasit vai ei. Puhumattakaan siitä olenko meikannut tai onko hiukseni auki vai kiinni. Vaatteisiin ei tarvitse edes mennä.

Tänäkin aamuna pyöräillessäni näytin harmaan mustalta möykyltä (lue: peruspyöräilijältä) kasvot vielä aamusta turvoksissa, silmät sirrillään. Hetkeä myöhemmin kävin suihkussa, meikkasin ja laitoin ihmisvaatteet päälle ja tadaa – aivan eri ihminen. Ero oli melko rehellisesti tätä luokkaa:

minätöissäjapyörällä.jpg

Eroni aikoihin nauroin monesti makeasti ajatukselle, että lähtisin viettämään villiä uussinkku-aikaa. Baarissa (tai vapaalla ylipäätään) onnistuisin helposti näyttämään kolmekymppiseltä kauniilta, fiksulta, urheilulliselta ja menevältä böönältä (joka siis koen olevanikin), mutta mikä huijaus se jonkun mielestä olisikaan, kun näkisivät mut meikittömänä mammana ulkoilemassa lapseni kanssa tai pyjamalauantaina kotona pieruverkkareissa syömässä pizzaa suoraan laatikosta. Menevä böönä olisi äkkiä säälittävä itsensä unohtanut äiti-ihminen.

Olen myös hekumoinut ajatuksella, että voisin heittämällä osallistua näihin ”Vuosia nuoremmaksi”-hommeleihin. Musta saisi ihan karmeat ennen kuvat ja melko pienellä työllä myös mukavat jälkeen kuvat. 

Mutta hei, tässä tulee nyt (vihdoin) tämän postauksen pointti – pohdin polkiessani ulkonäön ja tyylin merkitystä ja voin rehellisesti sanoa, että omalla kohdallani se merkitsee paljon. Ei missään nimessä kaikkea, mutta valehtelisin jos väittäisin, etten olisi suurimman osan aikaa mieluummin tuo jälkeen-kuvan minä. Tai edes tämä, melko luonnollinen oma itseni:

DSC_1846.JPG

Vaikka en biologiaa olekaan peruskoulun ja lukion oppimäärää enempää opiskellut, niin evoluutiopsykologiaa senkin edestä ja sanoisin, että ihminen luonnostaan arvioi muita (myös ja muun muassa) ulkonäön perusteella. Kun tapaamme uusia ihmisiä teemme väistämättä ja tahtomattammekin jonkinlaisen arvion toisesta tyylin, ulkonäön ja ylipäätään melko pinnallisten tietojen varassa. Toki käsitys voi aina muuttua (ja usein muuttuukin), kun tutustumme paremmin.

Olisi siis hölmöä (vaikkakin ihanan ideaalia) julistaa, ettei ulkonäöllä ole väliä. Olen aivan samaa mieltä, ei sillä saisi olla. Mutta minkäs ihminen luonnolleen lopulta mahtaa? Se, mitä toisista luemme on aina meidän oma tulkintamme, joka vipottaa aivoissamme meidän omien arvojemme ja käsitystemme valossa, mutta se on tulkinta sekin. Eri asia on kuinka paljon annamme sen vaikuttaa käytökseemme – sitä voimme ja osaamme kyllä säädellä.

Olen itse usein ymmyrkäisenä, kun joko kuulen tai luen toisen ihmisen käytöksestä ja ilmeistä, millaisia olettamuksia hän minusta tekee. Tuntuu jotenkin väärältä, että joku päättelee minusta niin pienellä kosketuksella niin paljon – etenkin, kun tiedän että asioilla on aina niin monia puolia ja että olen niin paljon monitahoisempi. Ja kyllä, ihmisenä minä teen tätä aivan samaa – kuten tänä aamuna ja hyvin usein työssäni, kun pitää tehdä nopeita arvioita millaisen ihmisen kanssa olen tekemisissä.

Ja niinhän se menee. Ei meillä ole aikaa pysähtyä kaikkien äärelle pohtimaan syvällisemmin. Tapaamme ihmisiä joissain yhteyksissä ja luomme heistä kuvan sen perusteella.

Mitä mieltä te olette? Merkitseekö ulkonäkö ja tyyli?

 

Lue lisää: 

Ikääntymisen merkit

Miksi naiset miksi?

Kauneusihanteista ja muodokkaista naisista

kauneus meikki ajattelin-tanaan trendit
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.