Hyvinvoinnin G-K
Huoh. Sieltä se pääsiäinen ja pieni vapaa vihdoin koitti! Viime sunnuntaina uhosin, että jatkan aakkosiani ”huomenna”. Noh, ei kai se niin justiinsa… Monessa suhteessa kummallinen viikko takana – tehokas, mutta kieltämättä myös raskas. Olen riipinyt urakalla rästihommia kasaan nyt, kun loman jälkeen tuntuu akut latautuneen.
Lapsi lähti jo viime viikonloppuna pääsiäislomalle serkkujen kanssa mummulaan. Meidän piti lähteä kaahaamaan perästä, kun työviikko on taputeltu, mutta päätimmekin jäädä (mummun kehoituksesta) laittamaan kotia, urheilemaan ja idättelemään kesäksi puutarhaan satoa. Niinpä nyt, hyvin nukutun yön ja pitkän aamukahvituokion jälkeen ja ennen salille lähtöä tuntuu, että voisi olla hyvää aikaa ja toivottavasti ajatustakin jatkaa sukellusta hyvinvointini lähteille, aakkosten kautta.
A, B, C, D, E ja F jo tulikin edellisessä postauksessa (vauhdikasta etenemistä, I know).
G – Minä mietin G-PISTETTÄ, mies ehdotti GASELLIA
En halua heti alussa lipsahtaa irstaaksi tätibloggaajaksi, joten tyydyn heittämään tähän sellaisen yleisen latteuden kuin, että seksuaalisuus on tunnetusti ja tunnustetusti iso osa ihmisen hyvinvointia. Hyvä, toimiva ja tyydyttävä pahustelu on eittämättä tärkeä lähtökohta myös toimivalle suhteelle. Toimiva parisuhde taasen lisää tunnetusti myös hyvinvointia jne. Gaselli tuli miehelle mieleen kuulemma ruumiinrakenteestani..hmm..miksipä ei.
H – HULLUTTELU
Oli virhe sotkea mies tähän hommaan. Ideoita tuntuu piisaavan tuolla keittiön puolella. Mutta niin, olen vähän hassunkurinen, huoleton ja boheeminpulskea ihminen, kuulemma. Tiedän, että joitakin se ärsyttää. Toiset pitävät sitä parhaana puolenani. Päästelen äänitehosteita, puhun itsekseni ja käytän paljon käsiä puhuessani, saatan höpötellä tuntemattomille, katsoa ihmisiä metrossa silmiin, laulaa näyttävästi autossa. Tykkään hyppiä voltteja ja kävellä käsilläni sekä käyttäytyä toisinaan muutoinkin epäsovinnaisesti. Ja niin sen pitää mun mielestä ollakin. Elämästäni katoasi iso osa sen hauskuudesta ja sattumuksista, jos jotenkin kummassa asettuisin.
I – IHMISET
Olen sosiaalinen erakko – pidän seurasta, mutta pidän myös äärimmäisen paljon omissa oloissani olemisesta. Oman tilan tarpeeni on järjettömän suuri. Kun haluan todella pohtia jotain tai jokin mietityttää minua, teen sen vetäytyen omaan olooni. Luotan sydämestäni vain harvoihin, en pidä pinnallisesta hapatuksesta, en tyhjänpäiväisestä small talkista enkä korulauseista. Puhun paljon ja olen sosiaalinen, mikä hämää jotkut luulemaan, että he tuntevat minut ja että annan itsestäni paljon. Todellisuudessa minuun tutustuminen ei käy kovinkaan helposti. Ne, jotka ovat sen onnistuneet tekemään, heidän on todella täytynyt tehdä vaikutus minuun (ja minun mitä ilmeisemmin heihin).
Mutta niin – nämä, elämäni luotetut ihmiset, ilman heitä olisin pelkkä kuori. Olen äärimmäisen onnellinen jokaisesta heistä. Olen onnistunut löytämään useamman sielunkumppanin – ihmisen, joka ymmärtää aivan eri tasolla kuin kukaan muu, pelkästä katseesta, selittelemättä.
J – JUKKA
Tämä on sitä kategoriaa, jota ei sanoilla liiemmin viitsi pilata. Kirjoittelin aluksi tähän pidemmästikin ajatuksia (hempeilin, myönnän), mutta sormi lipsahti ja kaikki katosi. Ehkäpä se oli tarkoituskin. Uudella yrityksellä tyydyn toteamaan, että Jukka on ihminen, jollaista en ole ennen tavannut. Hän osaa olla sekä ärsyttävintä että ihaninta elämässäni. Tuosta vierestä se jo hörötti, ettei ainakaan lisää hyvinvointiani. Silti, vakavasti kirjoitettuna, Jukka on pysynyt vierelläni elämäni vaikeimmat ajat. En ole ollut tunteiden ja elämän kärrynpyörässä aina nainen helpoimmasta päästä, silti Jukka on nähnyt sen alla jotain, mistä on halunnut pitää kiinni. Toisaalta olen ymmärtänyt, ettei tuo mies mitään kovin helppoa halunnutkaan. Hän kertoi joskus kaivanneensa naisessa haastetta ja omapäisyyttä, mutta pohtii nyt kannattiko toivoa, hih.
Kaksi oman tiensä kulkijaa ja vahvaa persoonaa törmäsivät vahingossa, täysin yllättäen ja päättivät jatkaa matkaa yhdessä, käsi kädessä.
K- KOSMETIIKKA
Ihoni on tätä nykyä pintakuiva, lapsena se oli atooppinen. Näin ollen olen taaperosta lähtien tottunut rasvaamaan ihoani päivittäin, jopa aamuin illoin ja aina suihkun jälkeen. Käytän kosmetiikkatuotteita yllättävän paljon – vartalo- ja kasvovoiteita, putsareita, meikkejä, seerumeita, öljyjä jne. Boheemin luonteeni vuoksi yllätän usein ihmiset sillä, miten pieteetillä hoidan ihoani ja itseäni.
H-kirjain olisi voinut olla yhtälailla HYGIENIA, sillä se on minulle todella tärkeää. En esimerkiksi siedä likaisia hiuksia, enkä pidä ajatuksesta, että hiki kuivuisi ihooni, pelkkä ajatus nostattaa niskavillani pystyyn. Mieskin on tuosta sivusta virkkonut, että olen ehkä naisellisin nainen, jonka kanssa hän on viettänyt aikaa ja olen yllättänyt hänet paljonko puleeraan purkkien ja purnukoiden kanssa. Itse en osaa mieltää itseäni naiselliseksi. Nimim. lapsena poikatyttö.
Viisi kirjainta kerrallaan, se näyttäisi nyt olevan tahti. Tästä tuli siis pidempi juttusarja kuin edes alunperin ajattelin. Tällä kertaa en edes lupaa jatkaa huomenna, mutta jatkan. Seuraavaksi sitten L-P, ainakin. Ellen nyt tässä välissä opi tiivistämään.
Rauhallista pääsiäistä!