Suomen kesä, loma ja sadepäivät
Joo, just tänään se ei anna parastaan. Suomen kesä siis.
Harmi sinällään. Juuri kun Helsinki on pullollaan kaikenlaista hommaa ja huvia Helsinki-päivän kunniaksi. Mutta tätähän tää Suomen kesä on – epävakaista, mutta kaikkineen (ainakin mun mielestä) kaunista ja hyvää aikaa suomalaisen elämässä.
Me jäimme (tai siis minä jäin) lapsen kanssa lomalle heti kun koulut loppuivat. En muista, koska olisin (sitten kouluvuosieni) viettänyt pitkää vapaata kesää. Töitä vielä lopetellessani hieman funtsin, kuinka nopeasti tulee sellainen olo, että tämä oli virhe ja mieli alkaa halajamaan jonkin tuottavamman kuin pelkän lomailun pariin. Etenkin, kun töihin jääneet työkaverit maalailivat Suomeen tyypillistä melko kylmää ja ehkä jopa kaikkineen hyvin sateista kesäkuuta. En ollut myöskään suunnitellut kesäkuulle oikeastaan mitään ihmeellistä.
Mutta eipä ei. Hyvin nopeasti kävi selväksi, että kotona on hommaa ihan riittämiin yhdelle kesälle. Tuuliset ja/tai sateiset päivät olen siis keskittynyt mm. käymään kaappeja ja komeroita läpi – nyt kun siihen kerrankin on aikaa. Olen lueskellut lehtiä ja hakenut kaikenlaista inspiraatiota. Lisäksi kylmimmät ja epävakaisimmat päivät olen luonnollisesti pyhittänyt (niin trendikkäästi) hyggeilyyn – olen häärännyt keittiössä, lukenut enemmän kirjoja kuin koskaan arjessa ehtisin, istuttanut kaikenlaista multaan ja köhnöttänyt kylki kyljessä lapsen kanssa pleikkaa pelaten tai päiväunia nuokkuen.
Ja sitten on ollut myös yllättävän paljon kauniita päiviä. Ne kaikki olemme ottaneet lapsen kanssa iloisesti vastaan ja niistä täysillä nauttien. Viime viikolla kävimme uimassa kolmena päivänä peräkkäin ja sen lomassa pyörimme ympäri kaupungin puistoja ja kahviloita. Olemme myös hömpötelleet iltaisin kavereiden kanssa ulkona ja höpötelleet hassuja naapureiden kanssa. Hetken jo pohdin, tuleeko komeroiden tyhjennyksestä yhtään mitään koko kesänä, jos näitä koleita ja sateisia päiviä ei tulekaan riittävästi. Mutta sitten pohdin, etten siitä nyt ainakaan ota lomalla paineita 😀
Mutta tämän postauksen pointti oli, että Suomen kesä on kaunis. Kävimme mummulassa (kaukana Helsingistä) ja huokailin, kuinka vihreää täällä voikaan olla. Metsä tuoksui taivaalliselle ja jotenkin niin puhtaalle – kesälle. Keväällä, ihan viimeistään kesällä, ihmiset ilmestyvät kotipihoille ja mieli on pääsääntöisesti iloinen ja puhelias.
Toinen pointti on se, että ihanaa olla lomalla. Lompsia päivät pitkät oman mielen mukaan, syödä kaksi aamupalaa, kun aamu vain venyy ja venyy. Pian alkaa myös meidän mökkipöhinät ja hups, piankos me kai heräämme elokuun alkuun. Mutta sitäkään ei murehdita nyt.
Aurinkoista ja leppoista kesää kaikille! Miten teidän kesä – täynnä suunnitelmia vai rauhallista lompsimista päivästä toiseen?
