Siinäpäs tämän postauksen aihe jo otsikossa tulikin eli istuinpa tuossa eräänä syyskuun päivänä kampaajalla. Siinä väri päässä, kahvia siemaillen huomasin peilissä mainoksen – lähettämällä tekstiviestin mainoksessa mainittuun numeroon saa seitsemän vuorokautta tutustua ilmaiseksi Kampin Elixiaan. No, minähän kokeilin. Lähetin lisäksi kuvan mainoksesta miehelle, ettei tarvitsisi yksin tutustua.

Olen ollut Elixian jäsen jo pariinkin eri otteeseen. Jäsenyys on vaihtunut toiseen saliin lähinnä kaupungin vaihdosten vuoksi. Vielä lapsen kanssa kotona ollessani Elixia osoittautui nappivalinnaksi, sillä siellä on lapsiparkki. Lapsen isä on aina ollut työnsä vuoksi paljon poissa kotoa. Ja kun sitä oli juossut vaunujen kanssa samoja peltoja ja polkuja vuoden päivät, niin oli todella ihanaa vaihtelua käydä välillä salilla, ottaa pieni hetki aikaa itselleen ja jatkaa taas päivää parempana äitinä – ainakin astetta parempi kuntoisena äitinä.

Muutaman vuoden taukoni aikana Elixialla onkin tapahtunut yhtä jos toista muutosta. Organisaatiotason muutoksia en tässä nyt ruodi eli noin käytännön esimerkkinä huomasin vaikkapa sen, että vapaapainoalueet ovat kehittyneet huimasti. Eivät ne muistaakseni koskaan kovin huonoja ole olleetkaan, mutta nyt huomaa selvästi crossfit- ja crosstraining-buumin rantautuneen hieman tuonnekin. Ja tämähän ei ole mun mielestä ollenkaan huono asia. Siis vapaapainoalueen kehitys ei ole huono asia, trendien perässä en urheilun suhteen juokse.

Olen aina treenannut pääasiassa kestävyyttä, monessa eri muodossa ja joko oman kehon painolla tai vapailla painoilla. Urheilun suhteen voisin sanoa, että minulle on aina ollut tärkeää monipuolisuus, oma tunne ja fiilis, itsensä kuuntelu ja tunteminen, vapaus sekä sitä kautta liikkumisen, elämisen ja kokemisen ilo sekä ennen kaikkea puhtaus. Puhtaus tarkoittaa pääasiassa sitä, että en ole koskaan käyttänyt lisäravinteita (en edes omegoja enkä liiemmin rautaakaan), palautustuotteita tai mitään keinotekoista, vaan sen sijaan syönyt monipuolisesti, järkevästi ja ihan tavallista ruokaa, mutta se onkin sitten ihan oma aiheensa se eli lisää ehkä myöhemmin, tai sitten ei.

Ja tavoitteeni (jos sellaisia nyt olen edes koskaan liiemmin asettanut) on aina ollut toimiva kroppa ja se, että minulla on hyvä olla itseni kanssa eli lihakset ja ulkonäkö sinällään ovat olleet melko toisarvoisia. Tai eivät siis lihakset, koska niitähän tuossa hommassa tarvitaan, mutta isot lihakset tai niiden kasvattaminen ei ole koskaan ollut itseisarvo tai edes oma pyrkimykseni. On mahtavaa kokea, että jaksaa ja pystyy.

Ja tässä jakamani kuvasarja on Kampin Elixialta. Mies keksi nuo köydet ja haki mutkin kokeilemaan. Oma pyristelyni on ihan hyvä esitellä still-kuvina. Oikeasti tuon homman pitäisi kai näyttää about tältä:

Suosittelen, nostaa sykettä ja toimii!

Ja siis Elixiasta, niin, salinvaihto on edessä muuton vuoksi kai joka tapauksessa. Olen pitänyt Elixiasta aiemmin todella paljon – tunnit alkavat ajallaan, myöhässä ei ainakaan pari vuotta sitten enää saanut tullakaan (jee!), musiikki on kautta linjan ollut pääasiassa hyvää, tunnit on jossain määrin ainakin heidän itse rukkaamia eli ammattitaitoakin löytyy sen verran, ettei tarvitse tukeutua valmiisiin konsepteihin (korjatkaa, jos olen väärässä) ja mitäs vielä. Elixian hyväksi voisin laskea senkin, että liikuntakeskus tyyppinen toiminta sopii mulle, sillä tykkään käydä treenin jälkeen saunassa/suihkussa, pidän siitä, että tiloja on hieman eritelty ja löydän aina sopivan rauhaisan sopen puurtaa omassa tempossa ja rauhassa – mitä sitten milloinkin puurran. Lisäksi arvostan toimivia ja siistejä pukutiloja sekä muita pieniä extrajuttuja, kuten vaikka aamupalaa ja lapsiparkkia. Tilaa tuntuu olevan, ainakin niillä saleilla, joilla minä käyn – jopa ruuhka-aikaan.

Katsotaan nyt, mihin päädyn. Toistaiseksi on jäsenyys vielä toisella salilla ja Helsinki pullollaan vaihtoehtoja. Voisin ihan vaihtelun vuoksi olla hetken ilman vakkarisalia ja käydä sen sijaan juoksemassa, uimassa ja sen sellaista, sali kaipuun iskiessä vaikka Mäkelänrinteellä tai Kisiksellä..?