Oikea taide – vaikeasti ymmärrettävää?
Koronaterveiset täältä kotisohvalta! Muusikon arki on nyt keskittynyt entistä enemmän yksin tekemiseen kun kaikki keikat ja esiintymiset on peruttu. Itselläni seuraava ”oikea” keikka on tällä hetkellä kesäkuun lopussa, toivotaan että se myös pysyy siellä!
Yhteiskunta on reagoinut nopeasti koronan vaikutuksiin eri aloilla. Yrittäjille on Business Finlandin tukea, muusikoille ja luoville aloille monet säätiöt ovat avanneet uusia apurahahakuja joilla voi hakea helpotusta koronan luomaan tilanteeseen.
Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua joka tästä kaikesta on virinnyt. Facebookissa perustettiin saman tien ryhmiä taiteilijoille ja muusikoille joissa jaetaan tietoa apurahoista ja avustuksista, ja niissä käydään monipuolista ja kiivastakin sananvaihtoa.
Huomasin jo heti koronan alkuvaiheessa että tämä erikoinen tilanne on läväyttänyt ainakin kulttuurialan ja sen eri kerrokset auki ja nähtäviksi ihan eri tavalla kuin aiemmin. Muusikot ovat myös tulleet todella upeasti yhdeksi rintamaksi ja olen huomannut ihan mielettömän hienoa solidaarisuutta ammattigenremme sisällä. Se todella lämmittää mieltä. Lisäksi Suomen Muusikkojen Liitto on tehnyt todella upeaa työtä ja ollut aktiivisesti esillä auttamassa ja ajamassa muusikoiden asioita.
Ihmisten käsitykset ”oikeasta taiteesta”
Nyt kun muutamat taiteen ja kulttuurin apurahat on jo jaettu, on somessa poukkoillut mielenkiintoisia kysymyksiä ja mielipiteitä niihin liittyen. Kokoan tähän niitä yleisesti sen mukaan miten itse olen keskustelua seurannut.
- Monet näkevät säätiöiden jakamat apurahat vain korkeakulttuuria tukevina.
- Lisäksi on kritisoitu sitä että on jaettu isoja summia sen sijaan että annettaisiin pienempiä summia mutta useammalle.
- Keskusteluissa on myös koitettu arvottaa taidetta eri kriteerein.
- On väitetty että vain korkeakoulutetut saavat apurahoja.
- Ihmetelty miksi joku tietynlainen ja henkilön omasta mielestä käsittämätön taideteos/taiteenala saa avustusta.
- Pohdittu ketä ylipäänsä voi kutsua ammattitaiteilijaksi ja millä kriteerein.
Mitä siis on ”oikea taide”? Ja kuka ansaitsee taiteelleen tukea ja millä perustein?
Tulen itse klassisesta maailmasta ja minulla on klassisen muusikon / orkesterimuusikon koulutus. Sen lisäksi olen opiskellut kansanmusiikkia, ja työskennellyt kansainvälisessä showbisneksessä mm. Irlannissa ja USA:ssa. Katson siis kulttuurikenttää erittäin laajojen silmälasien läpi.
Taide ja sen kokeminen ovat subjektiivisia kokemuksia. Absoluuttista taiteen arvottamista tai määrittelemistä on siis mahdotonta tehdä.
Eri maissa ja kulttuureissa taidetta myös arvostetaan ja katsotaan eri vinkkelistä. Esimerkiksi Irlannissa (jossa asuin vuosia) heidän omalla kansanperinteellään on yhteiskunnassa merkittävä rooli. Irlantilainen musiikki, tanssi, iirin kieli, runous, kirjallisuus jne näkyy siellä jokapäiväisessä elämässä aivan eri tavalla kuin vastaavat asiat vaikkapa Suomessa. Tämä heijastuu myös siihen millaista taidetta maassa tuetaan ja tuotetaan. Olen asunut nyt Suomessa vajaat kaksi vuotta ja näyttäisi siltä että taidemusiikilla on täällä edelleen vahva jalansija. Olen ilokseni huomannut että apurahansaajien joukossa on kuitenkin aina myös esimerkiksi paljon kansanmusiikin edustajia.
Pitää myös muistaa, että aikanaan esimerkiksi Bach ja Mozart olivat kapinallisia käyttäessään uusia musiikillisia tehokeinoja. Taidemusiikki on kehittynyt vuosisatojen saatossa tonaalisesta atonaaliseksi niin että moderni taidemusiikki voi jonkun korvaan äkkiseltään kuulostaa vain kummalliselta paukuttelulta ja räminältä ilman tunnistettavaa melodiaa. Sen sisällä kulkee kuitenkin monipuolisia kerroksia joiden löytäminen vaatii ehkä useamman kuuntelukerran. Lisäksi sävellystekniikoita on erilaisia jotka itsessään luovat teoksiin mielenkiintoisia aspekteja. Älkäämme unohtako myöskään John Cagen teosta ”4.33” (1952), jossa ei oikeasti soiteta ääntäkään. Pianisti istuu soittimeen ääressä soittamatta nuottiakaan. Kuulosta ensialkuun älyttömältä, eikö? Mutta itse asiassa kyseessä on tilataideteos, jonka yleisö tietämättään tekee. Ideana loppujen lopuksi hauska ja erikoinen. Se, onko se musiikkia on jokaisen itse päätettävissä.
Mikä sinun mielestäsi on ”oikeaa” taidetta”? Minkälaiselle taiteelle soisit erityisesti tukea korona-aikana?
Kuinkahan monella on mielikuva että muusikon ja varsinkin viulistin arki on pelkkää glamouria? Iltapukuja, hienoja orkestereita, kristallikruunuja, upeita kampauksia ja tähtien tapaamista… No onhan se sitäkin, mutta muusikko on ammatti siinä missä muutkin, ja myös tässä työssä on hyvät ja huonot puolet. Listaan alle muutamia, ja katsotaan kuinka monta ennakkoluuloa saan kumottua!
