Lelut vuonna 2015: seikkailua pojille, meikkailua tytöille!

Kävin sunnuntaina Prismassa ruokaostoksilla. Matka maitohyllylle kulki seuraavan kyltin kautta:

prisma.JPG

Vai että tyttöjen ja poikien lelut erikseen? Vuonna 2015, seriously? Kyltti puhkaisi kertaheitolla kuplani, joka koostuu feministiystävistä ja heidän jälkikasvustaan, joiden kasvamisen raamit ovat ihanan laveat.

 

Ei Prisma tietenkään ole ainoa kaupallinen toimija, joka pyrkii edistämään myyntiään sukupuolikategorioita hyväksikäyttämällä. Vajaa vuosi sitten Helsingin Sanomat uutisoi lelujen ja lapsille suunnattujen mainosten olevan jopa aiempia vuosikymmeniä rankemmin sukupuolittuneita. Itse jouduin räpäyttämään silmiäni nähtyäni Suomalaisessa kirjakaupassa seuraavat lapsille suunnatut teokset:

 

suomalainenkirjakauppa.JPG

Prinsessa- ja seikkailutarinoissa ei tietenkään ole mitään vikaa. Mutta että prinsessatarinoita tytöille ja seikkailutarinoita pojille? Kirjojen nimet implikoivat, että tytöt ovat – tai ainakin tyttöjen pitäisi olla – kiinnostuneita prinsessasaduista, joissa keskiössä ovat kruunut, meikit ja mekot. Sen sijaan seikkailutarinoita kaupitellaan pojille, koska poikien oletetaan innostuvat jännityksestä ja toiminnasta. Siis seikkailusta, ei meikkailusta.

 

Lapset eivät ole itse syyllisiä karkeaan sukupuolijaotteluun. Syypäitä ovat aikuiset, jotka olettavat tiettyjen genitaalien kanssa syntyneiden ihmisten olevan tietynlaisia. Lapset kärsivät karkeasta jaottelusta samalla tavalla kuin aikuisetkin. Jos pikkupojalle sanotaan pienestä saakka, että miehet eivät itke, niin kuinka hän voisi aikuisena oppia osoittamaan tunteitaan? Ja jos tytöistä kasvatetaan pienestä saakka sopeutuvaisia, kilttejä ja kuuliaita, niin kuinka he voisivat aikuisina olla jämäköitä palkkaneuvottelijoita? Helsingin Sanomien juttuun haastateltu lastenpsykiatri Tytti Solantaus toteaa tiukoista stereotypioista kiinni pitämisen kaventavan lapsen käsitystä itsestään. “Lapset rikkovat rajoja ja stereotypioita, jos heille sallitaan”, sanoo Solantaus.  Luojan kiitos maailmassa on olemassa kasvattajia, jotka sallivat. Myös oman lintukotoni ulkopuolella.

 

Stereotypioita rikkovien vanhempien lisäksi valoa tunnelin päähän tuo uusi Barbie-mainos, jossa on oivallettu tyttöjen leikkien voivan kehittää muutakin kuin meikkaustaitoja (vaikka meikkaustaitojen kehittämisessä sinänsä ei mitään vikaa olekaan, toim. huom.). Ehkä kymmenen vuoden päästä saamme nähdä nukkemainoksen, jossa Barbie-leikkien leikkijänä on poika.

 

kulttuuri suosittelen uutiset-ja-yhteiskunta lasten-tyyli
Kommentit (11)
  1. RAAH! Lapsena tykkäsin leikkiä sekä legoilla että barbeilla. Vaaleanpunaisella seinällä oli dinosaurusjuliste. Kukaan ei koskaan pitänyt sitä mitenkään kummallisena. Veljeni leikki barbeilla kanssani ja osallistui joskus ”prinsessaleikkeihin”, jos niikseen tuli. Kaikki keräilivät Pokemon-kortteja, sukupuolesta riippumatta.

    Muistan jostain lukeneeni tutkimuksesta, jonka mukaan lelujen sukupuolittuminen on vain voimistunut viime vuosina, kun tarkastelee esimerkiksi joulunajan lelukatalogeja. Aika hurjaa maailmassa, jossa toivoisi asioiden menevän parempaan suuntaan. Nämä esimerkit eivät ainakaan saa epäilemään tutkimustuloksia 🙁

    1. Joulun alla ilmestyvien lelukatalogien sukupuolittuneisuuteen viitattiin myös tuossa linkkaamassani Hesarin jutussa. Pitääkin selailla tänä jouluna sukupuolilinssit päässä. Ja toivoa parasta.

  2. Muotimurhaaja
    26.10.2015, 17:11

    ”Lapset eivät ole itse syyllisiä karkeaan sukupuolijaotteluun. Syypäitä ovat aikuiset, jotka olettavat tiettyjen genitaalien kanssa syntyneiden ihmisten olevan tietynlaisia.”

    Koska he ovat. Vaikka yksilölliset erot voivat olla suurempia kuin sukupuoliset erot, niin silti sukupuoliset erot ovat säännönmukaisia. On olemassa keskiarvoinen naiseus ja keskiarvoinen mieheys.

    Lilyssäkin on vaikka kuinka paljon feministejä. Miksi he ovat Lilyssä, joka on tuotteistetun sukupuolisuuden taivas? Miksi he eivät ole perustaneet blogejaan miehisiin yhteisöihin?

    Sukupuolten välinen ero näkyy myös hyvin eläinten käytöksessä. Sen tietää jokainen, joka on toiminut esimerkiksi koirien tai hevosten kanssa.

    1. ”Vaikka yksilölliset erot voivat olla suurempia kuin sukupuoliset erot, niin silti sukupuoliset erot ovat säännönmukaisia. On olemassa keskiarvoinen naiseus ja keskiarvoinen mieheys.” Tämä pätkä alkoi hyvin, eli että yksilölliset erot voivat olla suurempia kuin sukupuoliset erot. Miksi siis kategorisoida, kun olisi mahdollisuus antaa kaikkien toteuttaa sukupuoltaan siten, kuin itse parhaaksi kokee?

      ”Lilyssäkin on vaikka kuinka paljon feministejä. Miksi he ovat Lilyssä, joka on tuotteistetun sukupuolisuuden taivas? Miksi he eivät ole perustaneet blogejaan miehisiin yhteisöihin?” Miksi ajattelet Lilyn tuotteistavan sukupuolisuutta miehisiä blogiyhteisöjä enemmän? Siksi toisekseen, Lilyssä on varmasti paljon feministejä muun muassa siitä syystä, että feministit eivät lähtökohtaisesti pidä naistyypillisiä asioita ja olemisen tapoja miestapaisia vähempiarvoisina. Ja jos näitä blogeja selaa, niin niistä löytää aika monia erilaisia tapoja olla nainen. Tai mies. Tai jotain näiden kategorioiden ulkopuolelta.

      ”Sukupuolten välinen ero näkyy myös hyvin eläinten käytöksessä. Sen tietää jokainen, joka on toiminut esimerkiksi koirien tai hevosten kanssa.” Jokainen, joka on toiminut koirien ja hevosten kanssa tietää myös, että koirilla ja hevosilla ei ole kieltä ja kulttuuria, kuten ihmisillä. Kieli merkityksellistää sosiaalista maailmaa vähintään yhtä tehokkaasti kuin oletettu biologinen perusta. Ja itse asiassa jopa siinä määrin, että sitä biologista perustaa on miltei mahdotonta tarkastella sosiaalisesta todellisuudesta irrallisena entiteettinä.

      1. ”Kieli merkityksellistää sosiaalista maailmaa vähintään yhtä tehokkaasti kuin oletettu biologinen perusta.”

        Ei merkityksellistäminen muuta sitä tosiasiaa, että ihminen on kokonaisuus, jota muokkaavat sekä ulkoiset vaikutteet että biologinen perusta.

        Biologia on muuttuja, joka määrää rajat. Tämä koskee niin ihmisen ulkonäköä, älyllistä kyvykkyyttä, motorisia kykyjä kuin sukupuolisuuttakin.

        Lily on täynnä kaupallistettua höpöä, rahan ohjaamaa naisille suunnattua tarinankerrontaa, jonka ainoa tehtävä on takoa osakkeenomistajille lisää rahaa. Se, että tämä tarinankerronta on suunnattu naisille ja että naiset hakeutuvat sen piiriin, tuskin johtuu naisten kasvatuksesta vaan pikemminkin siitä, että naiset sukupuolena tuntevat enemmän vetoa tällaiseen ihmissuhdemuotielämäntapahöttöön.

        Joukossa on toki poikkeuksia, mutta keskimäärin yhteiskunnalliset analyyttiset blogit vetävät puoleensa miehiä, kun taas joukkoistumiseen ja sosiaaliseen määrittämiseen perustuvat blogit ovat naisten heiniä.

        Poikkeuksista mainitsen mm. Riikka Purran, joka kirjoittaa näkemyksellisesti yhteiskunnallisesta kehityksestä ja ilmiöistä. Varsin vähän edes nämä naisten kirjoittamat yhteiskuntablogit kuitenkin keräävät naispuolisia kommentoijia verrattuna siihen, kuinka paljon kommentoijia on esimerkiksi sisustusblogeissa.

        http://riikkapurra.net/2015/09/09/pakolaiset-intressit-moraali-politiikka-ja-yksi-dystopia/

        Feministien väite, että kieli luo maailmaa, on äärimmäisen rajoittava, koska se luo monille naisillekin painetta toteuttaa elämäänsä vastoin sisimpiä taipumuksiaan ja tunteitaan. Jos vaikka joku äiti tahtoisi tehdä pikkutytöstään prinsessan ja tyttö tahtoisi olla prinsessa, niin feministien sukupuolettomuusideologia johtaa henkiseen paineeseen ja ristiriitaan, jossa nainen ei voi olla spontaanisti nainen vaan jossa hänen täytyy yrittää toteuttaa muiden sanelemaa ulkoista ideologiaa.

        1. Kommenttisi vaikuttaa pahasti trollaukselta, mutta en voi vastustaa kiusausta oikaista pari eriskummallista väitettä:

          1. ”Biologia on muuttuja, joka määrää rajat.” Tästä ei ole olemassa ainuttakaan validia & vertaisarvioitua tutkimusta, mutta linkkaa toki jos löydät! Itse voin linkata useitakin tutkimuksia siitä, miten biologinen diskurssi on sosiaalisesti määrittynyt. Siitä, että sosiaaliset seikat tulisi selittää sosiaalisilla tekijöillä, puhui Durkheim jo viime vuosisadan taitteessa. Ei siis mikään uusi läppä, vaikka toki aiheesta löytyy myös modernimpejakin analyyseja.

          2.  Ei se, että kieli luo maailmaa, ole (ainoastaan) feministinen väite, vaan laajalti yhteiskuntatieteissä tunnettu tosiasia. Filosofeista kieltä ja sen kantamia merkityksiä on käsitellyt esimerkikisi Wittgenstein, joka nyt ei varsinaisesti ole feministinä tunnettu. Uskotko, jos mies sanoo?

          3. Feminismi ei ole ”sukupuolettomuusideologia”. Kyse on aiemminkin eräänlaisesta sukupuolen moninaisuuden tunnustamiskamppailusta, mikä on nähdäkseni tismalleen päinvastaista. 

          4. Mistä voi ostaa Lilyn osakkeita? Haluaisin heti muutaman!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *