Lisää muusikkonaisia festareille, kiitos!
Festarikesä on kuumimmillaan. Olen fiilistellyt ympärilläni aktiivisesti vellovia musiikkikeskusteluja ja löytänyt uusia artisteja tutustumalla eri festareiden tarjontaan. Mutta vaikka kesäkeikkatunnelma on pääosin hyvä, kiinnittää artistikiinnitysten sukupuolittuneisuus tänäkin kesänä feministin huomion.
Festaritarjonnan sukupuolittuneisuudesta on ollut (vihdoin!) viime vuosina jonkin verran puhetta. Olen itse kirjoittanut aiheesta muun muassa täällä. Siihen nähden, että tarjonnan miespainotteisuudesta on jo käyty keskustelua, on edistystä kuitenkin tapahtunut harmillisen vähän.
Kävin läpi Ruisrockin artistikiinnitykset ja tsekkasin, kuinka monessa päälavalla esiintyneessä yhtyeessä on edes yksi nainen keskeisessä roolissa. Määritin keskeisen roolin siten, että henkilö esiintyy bändin promokuvassa. Tulokset ovat karut: päälavalla esiintyi yhteensä 13 artistia ja yhtyettä. Naisia oli mukana kolmessa.
Tsekkasin lisäksi Blockfestin tarjonnan. Festari esittelee artistisivullaan 36 esiintyjää. Naisia mukaan mahtui yksi. Vuosi sitten Blockfestin tuottaja Mikko Määttänen perusteli naisartistien vähyyttä toteamalla, että naisartisteja ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi tarjolla. Niin no, näin verrattain hillitysti räppiä kuluttavana kuuntelijana mieleen tulee esimerkiksi Angel Haze, Draama-Helmi, Kate Tempest, Silvana Imam, Nicki Minaj, Sofa, Pyhä Lehmä, Rauhatäti, Mercedes Bentso ja Princess Nokia. Jos minä pystyn lonkalta luettelemaan kymmenen räppäävää naista, niin ei luulisi olevan järin vaikeaa ammattilaiselle.
Naisartistien vähyys on paitsi laiska, myös epätosi argumentti. Sen on todistanut esimerkiksi tänä vuonna järjestettävä Meidän Festivaali, jonka viikon mittainen ohjelma koostuu ainoastaan naistekijöistä. Olen melko varma, että joku on pian kärppänä kysymässä, että onko se nyt sitten muka tasa-arvoa, että miehet jätetään kokonaan rannalle ruikuttamaan. On kuitenkin syytä huomioida, että kun kaikkien Suomessa järjestettävien festareiden tarjonta otetaan huomioon, ei viikonkaan mittainen all female -festari pysty horjuttamaan perinteistä sukupuoliasetelmaa. Maailmassa, jossa miehet saavat edelleen valtaosan paikoista keskeisimmillä musiikkiareenoilla, tekee Meidän Festivaali tärkeää pioneerityötä osoittamalla, että pätevillä naisartisteilla on todella mahdollista täyttää kokonainen festariohjelma.
En vaadi perinteisiä rockfestareita muuntautumaan all female -areenoiksi, mutta tämänkin vuoden kiinnityksiä katsoessani peräänkuuluttaisin kyllä hieman skarppaamista. Tasa-arvo etenee, kun tasa-arvoa edistetään. Ja se on meidän kaikkien tehtävä.