Seksismiä festarikesässä

Näin festivaalien kultakaudella pääsee joutuu lukemaan läjäpäin seksistisiä keikka-arvioita. Ilmeisesti ainakin Ilta-Sanomien musiikkitoimittajat ovat hengailleet keikoilla korvatulpat niin syvällä korvissa, että arviointi on perustunut pääasiallisesti näköhavaintoihin.

Sannista IS kirjoittaa:

“Perjantain Iskelmäfestivaalin keikalle 23-vuotias Sanni oli valinnut asukseen paljastavan, sateenkaaren värejä noudattelevan playsuitin eli yksiosaisen, niukan haalarin. Ihoa näkyi myös vyötäröllä olevien kurkistusaukkojen ja hyvin avonaisen kaula-aukon myötä. Samainen haalari on nähty Sannin yllä myös muun muassa JVG:n Hartwall arenan keikalla toukokuun lopulla.”

Lisäksi arvioinnissa mainittiin Sannin olevan huolestuttavan hoikka ja asun näyttäneen uimapuvulta. Musiikista tai keikan sisällöstä tekstissä ei ollut lainkaan mainintoja.

Anna Abreusta IS kirjoittaa:

“Pukeutuminenkaan ei ollut niin yliseksikästä kuin ehkä aikaisemmin tai erilaisissa olosuhteissa. Yllään Abreulla oli verkkohuppari, risaiset farkkushortsit, urheiluliivit ja mustat lenkkarit.”

Tekstissä kerrotaan myös, että keikalla paistoi aurinko ja että esiintyminen upposi yleisöön. Ainoa maininta biiseistä oli, että ne olivat suomenkielisiä.

Evelinasta IS kirjoittaa:

“[Artisti] tarjosi korvakarkkien lisäksi visuaalista viihdettä: reisilihaksia puristaneet, uskomattoman kireät kermanväriset mikrosortsit ja aavistuksen läpikuultava yläosa antavine naruviritelmineen eivät taatusti jääneet keneltäkään huomaamatta. Näky muistutti erehdyttävästi Evelinaa pari vuotta nuorempaa Amerikan vastinetta, niin ikään samantyylistä seksikästä tyyliä suosivaa Kylie Jenneriä. – Sä oot ku wasabi wasabi wasabi…, Evelina lauloi ja pumppasi bootya tahdissa.”

Toimittaja mainitsee myös – hetkinen, ei juuri mitään muuta.

Miesräppärit hengailevat esiintymislavoilla jatkuvasti joko kireissä kesätopeissa tai kokonaan ilman paitaa. Siitä huolimatta en ole koskaan lukenut lehdestä yksityiskohtaista kuvailua tyyliin: “Hihaton paita nuoli räppärin rintalihaksia ja seksikkäästi pumpatut hauikset kimmelsivät auringossa räppärin vatkatessa varttaan basson tahdissa.” Puhumattakaan siitä, että lukisin luetteloa miesräppärin esiintymisasusta (“punainen lippis, harmaa toppi, kultakello ja rennot farkut, joiden resorista pilkottivat Tommy Hilfigerin tiukkaan istuvat bokserit”).

Seksikkääksi hehkuttaminen vie huomion pois siitä, mistä keikoissa pitäisi olla kysymys: musiikista. Annettaisiinko siis myös naisartistien jatkossa keskittyä työhönsä musiikin ammattilaisina? Ja voisitteko te, hyvät musiikkitoimittajat, jatkossa edes esittää olevanne ammattilaisia? Ei enää seksismiä, kiitos.

 

Seuraa Bluestockingia Facebookissa täältä.

 

Kommentit (18)
  1. Niljakasta luettavaa. Omaan korvaan särähtää pahasti seksualisoiminen ja taiteilijoiden työn ohittaminen oli kyseessä nainen tai mies. Ja ei, tältä ei vältytä klassisen musiikin puolellakaan, eikä teatterin tai tanssin piirissä.

    Miten voikin olla, että vuodesta toiseen nuoret naiset ja miehet joutuvat sietämään vanhempien kollegoiden, kriitikkojen tai toimittajien ihraisia puheita ja vihjauksia? Keskinäinen vitsailu on oma lukunsa, jos vain kaikki ovat asiasta samalla sivulla. Mutta kun tilanteeseen sekoittuu valta-asetelmia on tilanne väistämättä tasa-arvoa murentava.

  2. Hei,
    Voisitko kysyä kyseisen toimittajan/toimittajien kommentteja tähän kirjoitukseen? Olisi kiva kuulla perusteluja.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *