Asun vielä reilun kuukauden ajan Pariisissa; on siis aika aloittaa loppukiri. Sen kunniaksi alan kirjoittamaan myös niistä asioista, jotka olen oppinut näiden muutamien kuukausien aikana. Sarjan nimi on Pariisin oppitunnit.

Ensimmäisen osa koskettaa läheisesti melkein jokaista Pariisin matkaa. Pariisi on täynnä uskomattomia museoita, niin pieniä kuin suuria. En valitettavasti ole ehtinyt vielä käymään monessakaan, mutta ne ovat todella hyvä syy palata tänne vielä joskus uudelleen.

Olen oppinut tärkeitä asioita kuitenkin tästä aiheesta.

1) Louvre tuskin on antoisin vaihtoehto, kun haluat nauttia taiteesta

Louvre on upea sekä arkkitehtuuriltaan ja kokoelmiltaan, ja sen vuoksi hyvä käyntikohde. Se valottaa monipuolisesti ihmiskuntamme historiaa taiteen kautta.

MUTTA,

se on liian suuri tavalliselle ihmiselle. Sitä juuri jälleen kokeilleena totesin, ettei yhtenkään teokseen malta keskittyä, kun niitä on vain liikaa. (Valitsin kuitenkin vain kaksi kokoelmaa, enkä jaksanutu keskittyä ensimmäiseenkään.) Sen sijaan itse palatsi on sekä sisältä että ulkoa näkemisen arvoinen.

Jos mukana olisi asiantunteva henkilö, olisi vierailu taiteen näkökulmasta kannattavampi.

Audioguide (Nintendo 3DS) ei ollut niin hyödyllinen kuin olisin ajatellut: vaikea käyttää, monimutkainen ja liikaa diipa-daapaa. Oli tietysti hienoa, että audioguide tiesi koko ajan missä ollaan ja kertoi hieman jotain hyödyllistä esim. Louvresta itsestään, muta yksittäisen teoksen kohdalla se oli aivan surkea.

2) Väliaikainen näyttely on melkein aina parempi kuin pysyvä kokoelma

Väliaikaisiin näyttelyihin kerätään töitä usein ympäri maailmaa. Pariisissa väliaikainen taidenäyttely on usein huippuluokkaa ja ainutlaatuinen tilaisuus nähdä sen teeman töitä samanaikaisesti samassa paikassa. Ne ovat aina lisäksi järkevän kokoisia – voit rauhassa katsoa jokaisen teoksen väsähtämättä kesken kaiken.

Sen sijaan pysyvät näyttelyt ovat aina enemmän tai vähemmän epätäydellisiä. Niissä ei myöskään useimmiten ole selkeää teemaa helpottamaan kokonaisuuden hahmottamista. Monet Pariisin museoista ovat lisäksi suuria.

Viimeisenä pointtina vielä, että pysyvistä kokoelmista lainataan teoksia väliaikaisia näyttelyitä varten. Toisin sanoen, joku työ jota olet menossa katsomaan, ei välttämättä olekaan paikalla museossa. Esimerkiksi vuonna 2010 käydessäni keväällä Orsayssa ja syksyllä Pietarin Eremitaasissa ei kummassakaan ollut silloin Degas’n tanssijoita.

Jotkut teokset ja museot ovat tietysti poikkeuksia tähän sääntöön. Esimerkiksi Monet’n suuret lummemaalaukset ovat Orangeriessa ja erittäin hyvä pysyvä kokoelma sinällään. Ne eivät lähde lainaan (Monet maalasi ne juuri tuohon tilaan), kuten ei myöskään Louvresta lähde Mona Lisa, Kaanaan häät tai Napoleonin kruunajaiset minnekään.

Ota selvää mitä näyttelyitä/tapahtumia Pariisissa on matkasi aikana. Katso edes Grand ja Petit Palais’n tarjonta sekä  mahdollisesti tunnetuimpien museoiden näyttelyt. Jos ei muuta niin pidä metrossa (eli käytävissä ja laitureilla) silmät auki – sieltä yleensä itse bongailen näyttelyitä. Mainontaa ei kannata sivuuttaa!

3) Ota audioguide, jos se sopii tilanteeseesi

4) Älä ahmi kaikkea

Parempi keskittyä edes muutamiin töihin hyvin kuin olla näkemättä yhtäkään kunnolla kymmenestä yhdessä salissa. Isossa museossa mene siis vain muutamaan kohteeseen, ja ole siellä/niissä rauhassa.

5) Kunnioita muita

Älä käytä kamerassa salamaa. Älä myöskään poseeraa teoksen edessä.

Aina kun käyttäytymisesi syystä tai toisesta kerää huomiota, se on pois taideteosten saamalta huomiolta… Ja taideteoksia ihmiset ovat tulleet katsomaan. Muista siis hyvät ja huomaavaiset tavat.

Bisous, C