Tänään x 7

Herättiin taas kukonlaulun aikaan, kuten liian monena muunakin aamuna. Onhan tämä vain jokin ohimenevä vaihe ja pian vauva nukkuu edes sinne seitsemään saakka aamuisin?

Saatiin ihania vieraita Porvoosta. G ja V tuovat selkeästi toisistaan ne villeimmät piirteet esiin ja pelkästään niiden kahden menoa katsellessa tuli hiki. Tosin siinä ei tosiaankaan saa vain katsella, kun perässä pitää kontata k o k o a j a n.

Mietin miten onnekas olen, kun vielä näin aikuisiällä olen löytänyt ihanan ystävän jonka kanssa jakaa näitä äitiyden parhaita ja pahimpia hetkiä. Ja joka ymmärtää täysin.

Söin avokadopastaa ja korvapuustia. Siinä muuten kaksi sellaista, mitkä eivät petä koskaan.

Kuuntelin äänikirjaa lenkillä ja autossa. Ja sängyssä Gian päikkäreiden aikaan, vaikka piti itsekin nukkua. Ja takapihalla auringon paahtaessa pitkästä aikaa ihoa. Sitä tekisi mieli kuunnella joka hetki, myös nyt.

Kannoin kassillisen Lumenen tuotteita kotiin, uusien kosmetiikkatuotteiden testaaminen on ihanaa!

Hymyilin monta kertaa päivän aikana itsekseni, monestakin syystä. Mutta erityisesti tuon auringon, tulevan kesän ja kaiken sen vuoksi, mitä se toivottavasti tuo tullessaan.

1. kuva: Emmi Laakkonen