Mitä kuuluu?

UNADJUSTEDRAW_thumb_4fe8.jpg

 

Sormet on eksyneet näppäimistölle monena iltana, mutta niiden tuotettua pari hassua riviä epämääräistä tekstiä koin järkevämmäksi luovuttaa. On ollut aikaa kirjoittaa, mutta siitä ei ole tullut mitään. Ollaan vietetty viikonloppuna aikaa mummin luona ja päivät on olleet täynnä ohjelmaa mutta tuntuu että mä olen haukotellut ne läpi aamusta iltaan. Väsymys on ollut melkein lamauttavaa.

Selitys saamattomuudelle ja kirjoitusblokille on väsymys ja puolestaan selitys väsymykselle on ne iänikuiset uniongelmat. Meni viikkoja kun sain nukuttua joten kuten hyvin, en kiitettävästi, mutta paljon paremmin kuin pitkään aikaan. Siksi ehkä nyt, kun yölliset heräilyt ja tuntien valvomiset on taas täällä, tuntuu väsymys vielä painavammalta. Turhauttavaa ja turhaa, kun voisi ja saisi nukkua mutta ei vaan pysty. 

On mulle hyvin epätyypillistä valittaa väsymystä tässä mittapuussa mitä mä olen viime päivien aikana tehnyt. Tuntuu että iltaisin Gian mentyä nukkumaan, kun on vihdoin sitä vapaata aikaa parisuhteelle ja rauhassa syödylle iltapalalle, en kykene edes siihen iltateen keittoon vaan kaadun suoriltaan sänkyyn. 

Halusin vaan tulla sanomaan, että olisipa kiva kirjoittaa tänne ja piru vie, olla valittamatta tätä väsymystä mutta just nyt vallitseva ja aika hallitseva tilanne on tämä. Mutta että hyvää kuuluu muuten, ei olla saatu vielä kukaan noroa ja arki on vähintäänkin menevää.

 

 

Kommentit (6)
  1. Voimia, kyllä täälläkin valvotaan vielä, kamomillatee rauhoittaa mutta harvoin tuo unia takaisin..
    Kohtalotoveruus×2

    1. Kiitos! Ja voimia myös sinne!<3 Jotenkin sitä oikeuttaa väsymyksen kun sen aiheuttaa vauva ja vauvan tarpeet. Mutta nyt, kun se lapsikin nukkuu aamuun saakka heräämättä, miksi en hitto vie minäkin! Ehkä vielä koittaa sekin päivä : D

      1. Se naisen hormonitoiminta, tai jokun siitä yhdistelmästä puuttuminen aiheuttaa elämässämme niin monenlaisia tuntemuksia ja myös sitä unettomuutta. Mutta se myös mahdollistaa sen uuden elämän maailmaan synnyttämisen, imettämisen, jaksamisen, kaiken mitä äitiyteen tarvitaan.

        Se huuma, jonka vauvan syntyminen on minussa neljä kertaa aiheuttanut..on jotain niin ihmeellisen mullistavaa, että jokaisella kerralla olen toivonut saavani pullotettua tuon huumeen, nuuhkiakseni sitä jälkeenpäin, huonona päivänä, surullisena. Ihan vain siitä voimaannuttavasta tunteesta johtuen <3

        Ja lupaan että nukut vielä, vauvakin nukkuu, lepäät, saat voimasi takaisin. Siihen voi mennä aikaa tai sitten se voi tapahtua kovinkin nopeasti. Mutta aina välillä, hyin menneen yön johdosta jaksat jatkaa, koska aina tulee jotain uutta valvottavaa, hampaat, sairastuminen, liikumaan opettelu, isompana unet joihin taapero herää..mutta kaikella rakkaudella toivotan sinulle onnea äiti, olet vahva ja ihmeellinen, Nauti siitä!

        1. Kiitos Pipsa ihanasta vastauksesta, et usko kuinka syvälle se upposi juuri nyt, niin oikealla hetkellä sen luin. Kiitos<3

  2. Oon niin pahoillani. Uni vaikuttaa ihan kaikkeen. 🙁 Tsemppiä väsymyksen kanssa, en tiedä mitä muuta sanoa. <3

    1. Voi ihana Saranda, kiitos kun kirjoitit just noin. Kiitos<3 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *