Kateellinen

C8D36154-99E8-4AAC-AC45-24DA85EAB91F.jpeg

Koskaan ei pitäisi kadehtia ketään. Eihän sitä tiedä mitä kukin käy läpi elämässään ja sitäpaitsi ulospäin asiat saattaa näyttää joltain ihan muulta mitä ne todellisuudessa on. Silti uskallan väittää että jokainen meistä kokee kateuden tuntemuksia ja onhan se täysin inhimillistä. On toki olemassa erilaista kateutta, sellaista positiivista kun miettii jonkun toisen jostain asiasta että WAU olisipa mullakin, mutta osaa puhtaasti myös iloita toisen puolesta. Sitten on sitä toisenlaista kateutta, kun kiehuu ja kihisee että perkele miksi muilla mutta ei meillä. 

Ja nyt tulee tunnustus. Mä olen viime päivinä kokenut juuri sitä kihisevää kateutta ja miettinyt mielessäni sekä ihan ääneen, että miksi muilla mutta ei meillä! Kirjoitin viimeksi siitä, kuinka huonosti Gia on nukkunut influenssarokotteen vahvisteen jälkeen, eikä tilanteeseen ole tullut muutosta. Nukkumaan mennään samaan aikaan kuin aina ennenkin, mutta herätys on poikkeuksetta siinä puoli viiden paikkeilla. Ja voin kertoa, että kyllä raastaa. Eihän se ole vielä edes aamua! Gia on aina ollut aamuvirkku, mutta pääasiassa ollaan useiden kuukausien ajan herätty kuuden kieppeillä ja se on ollut enemmän kuin ok, ihan inhimillinen aika herätä. 

Lisämausteen tähän tosiaan tuo se, että olen viimeisen viikon ajan kuullut useammalta taholta siitä, kuinka heidän lapsensa on nukkunut täysiä öitä kuukauden ikäisestä ja toisen lapsi vakiintuneesti kasista kasiin jo kuukausia. Tietenkin olen iloinen heidän puolestaan, mutta samaan aikaan niin kateellinen! Miksi oi miksi ei meilläkin.. 

Tämän uuden heräämisajan myötä omat uniongelmat paisuu ja pelkkä stressi siitä, kuinka joudun nousemaan taas neljän jälkeen aiheuttaa sen, etten saa unta illalla. Toisaalta tuntuu ihan typerältä valittaa tästä, onhan sitä suurempiakin ongelmia ihmisillä. Mutta kyllä se vain niin on, että levännyt ja yönsä nukkunut ihminen on sata kertaa sadasta kivempi, onnellisempi ja aikaansaavampi kuin ihminen, joka on nukkunut neljän tunnin yöunia katkonaisesti. Olen siis sekä kateellinen että ihmishirviö – mahtava yhtälö 😀 

Tästäkin selvitään, sillä palavasti haluan uskoa siihen että vielä on tulossa paremmat ajat. Ja se, että on edes se yksi kohtalotoveri jakamassa näitä fiiliksiä kun lapsi herää liian aikaisin on hukkuvan pelastusrengas.

Perhe Lapset Vanhemmuus

Joulun saldo

3E9A7B8A-E6DB-45CD-BA54-0DFB86176A70.jpeg

6CD5B57F-5F0C-4B96-9433-FBB420FB5B9F.jpeg

219AC794-E4B8-437D-A544-48A021ED35C5.jpeg

Liian aikaisia herätyksiä. Gia sai viime viikon torstaina influenssarokotteen vahvisteen ja on sen jälkeen herännyt joka aamu 4-5 välillä! Mietin että voiko aamujen aikaistuminen johtua rokotteesta vai mistä tässä nyt on kyse..

Seitsemän ajettua kilometriä aattona. Vietettiin päivä ja ilta mun vanhempien luona eikä matkaa heidän luokseen ole kuin muutama kilometri. Sitä osaa kyllä arvostaa viikoittain, etenkin kun eräs taapero ei viihdy takapenkillä. Joulupäivänä ajettiin Tammisaareen ja molempiin suuntiin Gia nukkui, kerrankin näin!

Vain kahta eri laatikkoa – punajuuri sekä porkkana. Perunalaatikkoa tuli syötyä joulupäivänä eikä lanttulaatikko kuulu lemppareihin. Kalat on ehdottomia lemppareita joulupöydässä ja niitä onkin tullut ahmittua useampana päivänä! 

Yksi joulun ihme, kun rakas ystäväni synnytti aattona terveen, suloisen tytön.<3

Lahjat, mitkä todella tuli tarpeeseen. Olin toivonut uutta yöpukua, kahdenkeskistä aikaa miehen kanssa jossain muodossa ja nahkakäsineitä. Sain ne kaikki ja paljon muutakin oikeasti tarpeellista. Eikä mikään taida voittaa sitä pehmeää pakettia minkä sisältä paljastuu rakkaan mummun kutomat villasukat.<3

Konvehdit, joita on tullut syötyä todella vähän! Levillä syötiin lähes joka päivä rasiallinen konvehteja joten kiintiö saattoi tulla täyteen, koska viime päivien aikana ei ole tullut mieleenkään kaivella suklaarasioita esille.

Kolme elokuvaa, joista kaksi on ollut jouluisia ja yksi kaikkea muuta. Parasta on ollut iltaisin käpertyä sohvalle vatsa täynnä ja tuijottaa ruudusta jotain kepeää.

Yksi kadotettu ja sittemmin löydetty auton avain. Meillä on erään surkean sattuman johdosta vain yksi auton avain ja tänään meinasi käydä niin, että sekin olisi ollut long gone. Olin kaivanut taskusta puhelinta kesken lenkin ja avain oli tippunut sieltä, onneksi löysin avaimen lojumasta maasta ennen kuin kukaa ehti napata sitä talteen. Täytyy vakavasti harkita toisen avaimen teettämistä..

Onnellinen ja niin reipas taapero, joka nautti sydämensä kyllyydestä ihan kaikesta. Sydän pakahtui moneen otteeseen kun katsoin tarmokasta pientä tyttöä hakemassa lahjoja ja kantamassa niitä saajilleen, tutkimassa lahjaksi saatuja lelujaan ylähuuli keskittyneesti lipalla juoksemassa sekopäisenä ympäri isoa olohuonetta kikatellen ja pyörien ympyrää. Tuntuu että tänä jouluna tuntui pitkästä aikaa samalta kuin joskus vuosia sitten ja se oli puhtaasti Gian ansiota. Mikään ei ole kauniimpaa kuin iloinen ja onnellinen lapsi.

Olipahan ihana joulu.

Suhteet Oma elämä Lapset Vanhemmuus