Pitkiä aamuja, kivoja työkuvioita ja muita parhaita

Liedellä kiehuu pinaattikeitto, lapsi nukkuu hyttysverkon suojissa pihalla ja saan istua vihdoin hetken aloillani hektisen aamupäivän jälkeen. On jotenkin kokonaisvaltaisesti niin kiva olo, joten ajattelin sen enempää miettimättä listata tähän asioita, joita fiilistelen just nyt.

Aurinko, lämpö ja ystävät. Meille on tarjoiltu viime päivinä mielettömiä ilmoja ja niistä on todellakin otettu kaikki irti. Useampana päivänä ollaan vedetty niskaan lyhyttä hihaa ja kesähattua, kävelty leikkipuistoon ja hypitty trampalla, keinuttu ja kaadettu hiekkaa niskaan. Lounas on syöty ulkona ja kotimatkalle on haettu jäätelöt evääksi. Parasta. Iltaisin Gia on juossut omalla pihalla, kerännyt voikukkia ja kiviä, syönyt reippaasti iltapalan ja höpötellyt pienen ikuisuuden sängyssään pehmoleluille.

Uusia sanoja. Gia oppii päivittäin uusia sanoja, matkii muita ja hokee pitkään tiettyä sanaa kuin opetellakseen sen. On aivan mahtavaa kun päivä päivältä pystyy kommunikoimaan lapsen kanssa paremmin. Mummi ja papi ovat pienen suosikkisanoja (tai suosikki tyyppejä 😀) sillä niitä hoetaan niin monta kertaa päivän aikana. Usein kun lähdetään ulos ovesta tai mennään autolle, tyyppi toteaa heti ”mummi ja papi, mennään!”.

Syksyllä alkavat työt. Koko kevään on painanut pieni stressi töiden osalta ja avoimia hakemuksia on tullut ripoteltua kiinnostaviin paikkoihin. Viime viikolla sain kutsun työhaastatteluun ja haastattelusta seuraavana päivänä puhelun, jossa tarjottiin mielenkiintoista projektia loppuvuodelle. Tuntuu aivan kutkuttavan ihanalta, että syksyllä Gialla että minulla alkaa uudet kuviot!

Pitkät aamut. Alkuun on kyllä todettava, että jonkun toisen mielestä meidän pitkät aamut saattaa vaikuttaa sairaan aikaisilta aamuilta.Oli pitkä ajanjakso, kun Gia heräili viideltä ja voin kertoa, että se jos jokin on aikainen aamu. Viime päivinä lapsen huoneesta on kuulunut ”Äitiii, pooois!” vasta seiskalta ja sehän vasta on luksusta! Aamupalan jälkeen kaivaudutaan sohvalle ja Gia painautuu kiinni kylkeen ottaen kädestä tai kapuaa syliin katsomaan piirrettyjä. Siinä me istutaan hiljaa, yhdessä ja ihan lähekkäin. Välillä Gia henkäisee ihmeissään kun jotain hassua tapahtuu tai ojentuu painamaan pusun poskelle. Ne on just niitä hetkiä, joita mä yritän tallettaa muistiin loppuiäksi.<3

 

Kommentit (1)
  1. Thanks for showing that kind of knowledge on your portal. I appreciate your efforts and way of explaining things. You have done all good. You can do better than before. I learned a lot from this webpage. I love to see you again with some new content. https://sparemine.com/

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *