– Massamarkkinoinnin periaatteisiin kuuluu, että kaikille tarjotaan samaa. Kaikki eivät kuitenkaan halua samaa ja mieltymykset eroavat toisistaan. Tämän vuoksi yritykset ovat huomanneet, että on parempi valita sopivat kohderyhmät, opppia tuntemaan ne ja pyrkiä täyttämään niiden tarpeet. – Segmentoinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa markkinat jaetaan toisistaan selkeästi erottuviin asiakasryhmiin, joista yritys valitsee sopivimmat kohderyhmät ja kohdistaa markkinointitoimenpiteensä näihin. […]

– Markkinatiedon hyödyntämisellä tarkoitetaan asiakas- ja kilpailijatiedon keräämistä, jalostamista, analysoimista ja käyttöä yrityksen päätöksenteon tukena, sillä yritys toimii osana muuta yhteiskuntaa ja taloutta. – Markkinatiedon hankinnan on oltava systemaattista ja hyvin suunniteltua. Se ei hyödytä pelkästään nykyisten asiakkaiden mieltymysten ja trendien kehittymisen seurannassa, vaan mahdollistaa myös uusien potentiaalisten asiakasryhmien eli segmenttien tunnistamisessa. 2.6.1 Markkinatutkimusprosessi – […]

– Lisääntyvä kilpailu on synnyttänyt tarpeen kehittää malleja, joiden avulla yritys voi analysoida omaa kilpailuympäristöään. 2.4 Viiden kilpailuvoiman malli – Michael J. Porterin kehittämä toimiala-analyysi, jonka avulla voidaan tarkastella yrityksen toimintaympäristöä. – Malli on geneerinen eli se ei kuvaa yhtä tiettyä toimialaa, vaan sen osatekijät ovat tunnistettavissa toimialasta riippumatta. – Mallin viisi kilpailuvoimaa ovat: Yritysten […]

2.3 PESTE-analyysi  – Menetelmä, jonka avulla voidaan tarkastella sellaisia tekijöitä, joihin yksittäinen yritys ei pysty vaikuttamaan omalla strategiavalinnallaan. – Kehitettiin tukemaan johtoa yrityksissä suunnitella kilpailukykyinen ja toteuttamiskelpoinen strategia. – PESTE-nimitys tulee termeistä ​ Political, Economic, Social, Technological ja Environmental.  –> Edustavat tekijöitä, jotka asettavat reunaehtoja liiketoiminnalle samalla kun niiden tunnistaminen ja ennakointi saattavat tarjota yritykselle merkittävää kilpailuetua. […]

– Yrityksien toiminnan suunnittelu, strategioiden valinta ja kilpailuedun ylläpitäminen edellyttävät jatkuvaa liiketoimintaympäristön seuraamista. – Tekijöitä, joihin yritys ei pysty omien strategioidensa avulla vaikuttamaan, ovat liiketoiminnan reunaehtoja. Ne osaltaan rajoittavat mutta luovat myös mahdollisuuksia. Näitä ovat mm. taloudelliset, poliittiset, demografiset ja kulttuuriset tekijät sekä  ympäristötekijät. – Seuraavassa listataan joitain merkittäviä tekijöitä Suomen näkökulmasta, jotka omalta osaltaan ovat […]

– Kiristyvään kilpailuun tuovat lisähaastetta globalisaation nopea eteneminen ja kansainvälistymisen tuomat haasteet, esim. kansainvälisten kilpailijoiden läsnäolo kotimaisilla markkinoilla. – Skaala- tai mittakaavaedulla tarkoitetaan tuotannon volyymin lisäämisellä saavutettua keskimääräisten kustannusten laskua. Puhutaan suurtuotannon kilpailuedusta, sillä matalammat kustannukset mahdollistavat edullisemman tuotteen. – Esim. useimmiten Suomen markkinoilla toimivat kansainväliset yritykset ovat monikansallisia toimijoita ja pystyvät hyödyntämään skaalaetuja samalla […]

– Johtamis- ja markkinointinäkemykset ovat muuttuneet ainakin seuraavilla tavoilla viimeisen vuosisadan aikana: Organisaation sisältä tapahtuva tarkastelu on korvautunut ympäristön ja organisaation välisellä tarkastelulla. Objektiiviset seikat, kuten organisaatiorakenne, ovat saaneet rinnalleen subjektiiviset seikat, kuten kulttuurin. Johtakeskeisen näkökulman on korvannut koko organisaation toiminnan tarkastelu. Tuotanto- ja tuotekeskeisyys on korvautunut asiakasnäkökulmalla. Kielillä, mielikuvilla ja merkityksillä on entistä suurempi […]

– Markkinointi tieteenä syntynyt 1960-luvulla. –> Ennen tätä vallalla tuotantolähtöinen ajattelu aina 1920-luvulle saakka. Yritysten keskeisin toiminto oli tuotteiden valmistus, ns. ”myyjän markkinat”. –> Tätä vaihetta seurasi myyntisuuntainen vaihe, mikä johtui tuotannon tehostumisesta ja varastojen kasvusta. Ainoa tavoite oli saada tuote myytyä. –> Markkinointiajattelu- ja teoria kehittyi tämän jälkeen kuudessa vaiheessa (Kerin, 1996) 1. Markkinointi soveltavana kansantaloustieteenä, 1936-1945 Markkinoinnin perusteiden ja peruskäsitteiden selventäminen. Yleistä […]

– Näkökulma tuli organisaatiotutkimukseen 1980-luvulla. – Organisaatiokulttuurin käsitteestä ei vallitse yksimielisyyttä: Kulttuuri on tapa toimia. Esim. Clifford Geerz määrittää kulttuurin jaettujen merkityksien ja ymmärryksen järjestelmäksi. Kulttuuri on symbolijärjestelmä. – Erilaisten koulukuntien lisäksi kulttuurilla nähdään olevan useita syvyystasoja. Esim. Schein (1985) määrittelee kulttuurin perusoletusten joukoksi, jotka on luotu, kun tietty ihmisyhteisö on sopeutunut ympäristöönsä ja pyrkinyt […]