Kipu kuormittaa fyysisesti ja psyykkisesti
Olin viikko takaperin Lahden itäpuolella vanhempieni luona käymässä (poissa muuton tieltä). Alkuviikko sujui kohtalaisesti kipujen kanssa. Torstaina kivut yltyivät niin, että ambulanssin soittamista jo harkittiin ja perjantaina ambulanssi sitten soitettiin. Minut lähetettiin pillit soiden Taysiin kipujen yllyttyä jälleen kestämättömiksi. Kirjoittelinkin aiheesta lyhykäisesti Blogin Facebook-sivulle.
Minut sijoitettiin tuttuun tapaan urologian vuodeosastolle, missä vietin viisi vuorokautta. Ketamiinia kokeiltiin jälleen, tällä kertaa maksimiannoksella ja kolmen vuorokauden ajan. Ketamiinista saatu apu ei kuitenkaan ollut niin suuri kuin toivottiin. Tarvittavien vahvojen opiaattikipulääkkeiden vuorokausiannoksia nostettiin. Olin vuodepotilas.
Alkuviikosta minua kävi tapaamassa saman päivän aikana kuusi eri ammattilaista. Osaston oma lääkäri alkoi nostaa käsiään pystyyn tilanteeni suhteen. Ketamiinihoidosta vastannut kipulääkäri/anestesiologi kävi kipuhoitajan kanssa ja keskustelimme jatkosta kipupolilla ja muista keinoista hoitaa kipua (esim. kehon sisäinen kipupumppu).
Seuraavaksi paikalle tuli sairaalan sosiaalityöntekijä, joka hoiti kanssani asioita alkuun. Puhuimme vammaistuen hakemisesta, apuvälineistä, turvarannekkeesta,.. Nyt vireillä on mm. hakemus henkilökohtaista avustajaa varten. Päätöksessä menee tällä seudulla usein 3 kk, mutta sosiaalityöntekijä lupasi yrittää kiirehtiä asiaa hankalan tilanteeni vuoksi.
Stimut asentanut lääkäri tuli lisäämään pari uutta ohjelmaa stimulaattoreihin. Tämän viikon ajan minun pitäisi testailla uusia ohjelmia ja yrittää löytää parhaat niistä. Nyt jo voin sanoa, että vasempaan stimuun on tainnut nyt löytyä paras ohjelma tähän mennessä. Oikea stimu on varsinainen murheenkryyni. Vasteen huononnuttua jatkuvasti ja suurien milliampeeri määrien vuoksi oikea puoli joudutaan mahdollisesti leikkaamaan uudestaan. Samalla voidaan siirtää vasemman puolen stimua, joka on hankalassa paikassa ja painaa.
Minut leikannut lääkäri on oikeastaan myös omalääkärini. Hän tuli vielä kysymään kuinka voin henkisesti, sillä olin kovin uupuneen oloinen. Hän ehdotti psykiatrin konsultaatiota ja psykiatri kävikin tekemässä arviota jo samana päivänä.
Kuva: http://www.freshquotes.org/wp-content/uploads/2016/04/dep5.png
Olin jälleen kipujen riuduttama ja henkisesti hurjan kuormittunut. Päädyimme lääkärin kanssa siihen tulokseen, että menen jatkamaan hoitoa yleissairaalapsykiatriselle osastolle, jolla olin aiemminkin ollut. Psyykkisen voinnin kannalta tämä osasto on hyvä ratkaisu, mutta somaattisesti ajatellen ei. Liikun jälleen pyörätuolilla. Minun on vaikea nousta sängystä etenkin, kun täällä on varsinaiset leirikoulusängyt. Sairaalasänkyjä on koko osastolla vain yksi ja sekin on varattu.
Ruoan ja juoman alas saaminen on ollut vaikeaa. En saa juotua, eikä täällä ole nesteytysmahdollisuutta. Ruokana minulla on ollut pari satsumaa päivässä, jos niitäkään. Ei vain mene alas ja jos menee, niin tulee pian samaa reittiä ylös.
Voi olla, että huonon voinnin vuoksi blogin päivittäminen jää harvemmaksi, mutta instagramista ainakin pääsee seurailemaan.