Viinillä unelmien puutarhassa

 

I’m back! 

Ehkä joskus tulevaisuuden kotiini rakennan sisäpihan. Näiden kuvien kaltaisen vehreän puutarhan, jossa voin juoda lasin viiniä ja lukea kirjoja. Minulla ja kasveilla täytyy olla jokin yhteys – olen aina niin kotonani niiden ympärillä. Sovin minun ja Millan tapaamispaikaksi hotellini alabaarin, jossa viihdyimme melko pitkään.

Hotellini oli muuten todella hiljainen vaikka sijaitsi ihan keskeisellä paikalla. Olin aika usein yksin aamupalalla alabaarissani vain herttainen baarimikko seuranani, hän oli muuten Italiasta. Välillä tuli olo, että olin yksin koko hotellissa. Reissu oli ehdottomasti todella voimaannuttava ja opettavainen, toisinaan yksinolo on vähän pelottavaakin kun on vain ja ainoastaan ne omat ajatukset seuranasi. 

Yksin on hyvä joskus olla mutta niinhän sitä sanotaan, että parvessa on mukavampi lentää ja onnekseni Pariisissa majailee upeita tyyppejä, joita moikkasin. Minun ja Millan viinihetken jälkeen suuntasimme syömään ja siitä lisää sitten tuonnempana.