Miten selätätte stressin?

Juuri tänään peilistä tuijotti nainen, jolla oli tummat silmänaluset. Iho harmaa ja silmät melkein ummessa. Viime yö meni tavalliseen tapaan klo 04 herätessä, sillä uni ei tullut.

Viime viikot ovat olleet työntäyteisiä ja kaikenlaista on tullut pienen ajan sisällä ihan liikaa. Yksinoleminen on tiukanpaikan tullen vähän harmillista, jos monesta asiasta pitää selvitä yksin. Viimeisinpänä takaiskuna on oma autoni, joka temppuilee tuon tuosta, en tiedä autoista mitään. 

Tässäpä hyvin realistinen kuvaus viime viikoista ja muistutus, ettei kukaan vahingossakaan luule, että täällä vain unelmoidaan päivästä toiseen. Kaiken ihanan takana on paljon kaikkea muuta, sehän on selvää. Onneksi perus optimistisena tiedän asioiden AINA järjestyvän.

Siinä missä olen aiemmin suunnitellut tulevaa viikonloppua jo heti alkuviikosta, on nykyään tilanne toinen. Tutkimusten valossa lauantai on kehoa kaikkein kuormittavin päivä, sillä yleisesti ottaen juuri tälle päivälle kaavaillaan paljon ohjelmaa, vaikka keho olisi vain levon tarpeessa. Senpä takia riippuen työviikosta, päätän vasta loppuviikosta onko viisasta lähteä hulluttelemaan vai olisiko järkevintä viettää aikaa kotikaupungissa rauhallisin menoin. Mitäpä jos vapaapäivän ainut suunnitelma olisikin nukkua päiväunet? Palautumista ei kuitenkaan kannata jättää viikonloppuun vaan se on syytä tehdä jokainen päivä. Itse puen heti töiden jälkeen lenkkivaatteet päälle, mutta otan kuitenkin pienen rauhoittumisen sohvalla. Tämän jälkeen kynnys nousta lenkille on ainakin hitusen matalampi, kun sporttikamat ovat jo päällä.

Meinaan huomaamatta tehdä edelleenkin niin sanottuja vääriä valintoja. Tässä elämänkiireessä aikani ei yksinkertaisesti riitä enää jokaiseen luottamustehtävään, kerhoon, harrastukseen tai tilaisuuteen. Minun pitää monta kertaa päivässä kysyä itseltäni, että mikä olisi nyt kaikkein järkevintä taikka tärkeintä; tee se! Kerroin aiemmin, että valitsen lenkkipolun sen sijaan, että jäisin katsomaan poikani treenejä. Sain tästä valinnastani jonkin verran kommenttia, mutta olen edelleen sitä mieltä, että tämä ehkä itsekäskin valintani on yksi tärkeimmistä seikoista palautimiseni kannalta.

Pitäkää itsestänne huolta, olkaa sopivasti itsekkäitä ja ottakaa iisisti.