Elämäni kodit
Olipas kiva muistella vanhoja kotejani. Niihin liittyy äärettömän paljon muistoja ja yksi vahvin muisto on se kun ostin ensimmäisen asuntoni Turusta Vartiovuorenpuiston kupeesta. Se tuntui uskomattomalta ja olin todella vaikuttunut, miten hieno siitä tuli remontin jälkeen. Muistan hetken, kun menin ensimmäistä kertaa nukkumaan ja Loft-tyylisen asunnon yläkerrasta katselin alas olohuoneeseen ja sitä kautta parvekkeelta ulos kadulle, mukulakivet valaistuivat katuvaloista ja tunnelma oli ihana. Tämä hetki on jäänyt syvälle mieleen.
Muistan tietysti molempien lastemme vauvahetket tässä kodissa, kuten myös selvästi sen, kun bongasimme omakotitalon myynti-ilmoituksen. Sen jälkeen myimme kaupunkiasunnon ja saimme siitä kivasti voittoa – asunto myytiin yli pyytihinnan.
Talon remontin ajan asustelimme jonkin aikaa jokirannassa vuokra-asunnossa, siellä vietettiin oikeastaan tyttäremme koko vauva-aika ja minun äitiysloma.
Talon remontti oli hyvin perusteellinen, piinallinen, jännittävä, inspiroiva ja raskas. Kaikkea yhtäaikaa. Parhainta talossa on ehdottomasti pohja ja suuret ikkunat! Teimme mielestäni oikean ratkaisun suurentamalla ikkunoita; talon kaunis arkkitehtuuri tuli paremmin esille ja muutenkin teki siitä ilmavan. Olen todella iloinen, ettei talo mennyt myyntiin vaan lapseni saavat edelleen nauttia talosta, kauniista pihasta ja yrttitarhasta.
Eron jälkeen minun piti jäädä hetkeksi harkitsemaan seuraavaa askelta Martinmäen asuntoon, jonka vuokrasin itselleni. Vuokra oli melko korkea joten suunnittelin olevani asunnossa vain hetken. Hetki muuttui huomaamatta yli vuoden mittaiseksi asumiseksi, kunnes ostin tontin. Martinmäen asunnolla on ollut paljon merkitystä itsenäistymiselleni ja uuden aloittamiselle. Muistan vieläkin hetken, kun menin ensimmäistä kertaa kauppaan ja ostin ihan yksin kaikenlaista tarpeellista ja tunsin oloni pitkästä aikaa huojentuneeksi. En ollut ennen tätä asuntoa kuvitellut asuvani puutalossa, mutta oivalsin heti ensinäkemällä puutaloasumisen ihanuuden, oman rauhan, pihan ja keskustan läheisyyden merkityksen.
Kun tontti oli ostettu alkoi melkoinen suunnittelu. Laskin, että minun on järkevintä luopua vuokra-asunnosta ja säästää se raha rahastoihin, sekä säästötilille. Päätin vuokrata toimistotilan keskustasta, joka antoi yösijan, ihanat kämppikset ja valoisan työtilan. Joka toinen viikko ollaan lasten kanssa maalla vanhempieni luona – pääsen joka toinen viikko maaseudun rauhaan. Tämä järjestely on ollut yllättävän mutkaton.
Seuraava kuva olisikin sitten se tuleva taloni, jossa toivottavasti tulen asumaan ja viihtymään pitkään.
On tämä elämä kyllä aikamoinen vuoristorata!