Kultareunuksia

C724CED0-8138-4B4C-9200-76AC448B3998.jpeg

” Jospa minä saisin olla sinä. Jospa sinä saisit olla minä, edes tunnin. Jospa voisit nähdä itsesi minun silmin, yllättyisit. 

En voinut olla kirjoittamatta tästä mitään. Olen tästä aiheesta aiemminkin kirjoittanut ja varmaan toistan osittain itseäni, mutta kysynpähän vaan. Miksi puhut pahaa?

Henriikka Ronkkonen kirjoitti aikoinaan osuvasti, tässä ote hänen kirjastaan:

”…kaikki me käymme samoja taisteluita läpi jatkuvasti. Kun keskittyy sohimaan miekalla omia demonejaan, ei yleensä näe, että muutkin huitovat tismalleen samalla tavalla ympärilleen.”

Viime päivinä on ollut paljon keskustelua ystävieni ja blogikollegoiden kanssa negatiivisista kommenteista. Varsinkin meillä bloggaajilla tai ainakin minun kohdallani jakamani kuvat ja sanat ovat aina suhteellisen positiivisia. Ne ovat kultareunuksia elämästäni. Parhaimpia puolia. Ajattelen, että kaikki ymmärtävät sen, mutta tästä on silti hyvä välillä kirjoittaa ja muistuttaa. Sen suurimmankin hymyn takana on suuria tunteita, taisteluita ja pelkoja – niinkuin kaikilla muillakin ihmisillä. Tietysti.
 
Tämä aihe tuli myös mieleeni, kun sain ulkonäköäni arvostelevan kommentin tässä taanoin, siinä oltiin huolissaan kuihtuneesta olemuksestani, verrattiin nälkäkurkeen ja kerrottiin, miten paljon kauniimpi olisin jos söisin enemmän.
 

Ulkonäköä on aina aika vaarallista arvostella, varsinkin jos et tiedä taustatietoja. Meistä jokainen kamppailee jonkin asian kanssa ja minun kohdallani kehoni reagoi siihen ensimmäisenä. Olen tarkka hyvinvoinnistani, erityisesti nyt kun olen yksin se on tärkein voimavarani. Olen myös tarkka siitä, ettei toisen ulkonäköä saa arvostella. Onneksi minä olen sinut itseni kanssa ja pidän itseäni ihan kauniina ja riittävänä, mutta toiselle, erityisesti nuorelle se saattaisi olla alku johonkin vakavampaan. Seuraajani ovat keskimäärin 20-35 vuotiaita ja tähän porukkaan mahtuu yhtä sun toista herkkää ja vahvaa ihmistä, tai jotain siltä väliltä. Olen onnekseni saanut vähän negatiivisia kommentteja, joskus niitä tuli enemmänkin mutta en totta puhuen muista yhtäkään.
 

”Ilkeys lisää ilkeyttä.

926EB111-F6E0-489A-B03D-49BF56F3E7BC.jpeg

Ilkeys lisää ilkeyttä ja on aina helppo liittyä siihen porukkaan ja tuntea hetken paremmuutta. Kiltteys lisää kiltteyttä ja haluan olla sillä puolella. Hyväntahtoisuudella saa ennemmin tai myöhemmin oikeasti jotain hyvää. Ilkeydellä saavuttaa… no ei juuri mitään?
 
#somelempeys taistelee kaikenlaista vihapuhetta vastaan. Tartu haasteeseen ja lisää hästag mukaan, jos kirjoitat tai postaat aiheesta muualla somessa. Lilyssä kootaan sen avulla kaikki aiheesta kirjoitetut postaukset yhteen. 

 

Kommentit (9)
  1. Niin tärkeä aihe puhua ja kirjoittaa. Kirjoitit niin kauniisti aiheesta.

    Johanna

    1. Näistä on tärkeää puhua ja kirjoittaa. Kiitos miljoonasti Johanna! <3

  2. Saa kai vähän vanhemmatkin seurata blogiasi :). Olen yli viisikymppinen ja lukenut kaikki postauksesi. Kiitos niistä. Ihanaa jatkoa sinulle!

    1. Aivan varmasti ja tiedän että seuraakin. Ja ihana kuulla, kiitos että olet siellä. Hyvää jatkoa myös sinulle! <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *