Miten ihana viikonloppu takana. 

Kirjoittelin viime kuussa kiireistäni, nyt olen hiljentänyt tahtia todella tai ennemminkin keskittynyt oikeisiin asioihin. Sitä havahtuu miten paljon viettää aikaa tehden kaikenlaista jonninjoutavaa, kuten vaikka tuhottoman paljon somea selaten. Nyt olen tietoisesti kysynyt itseltäni, mikä olisi nyt järkevintä tai eniten mieltä rauhoittavin asia tehdä. Tuntuu, että rauhoittumalla ja pysähtymällä saa paljon enemmän aikaiseksi.

Tämän viikonlopun ainut suunnitelma oli nukkua päiväunet ja nauttia auringosta. Ajelin eilen yksin Turun Saaristoon ja vietin päivän rannalla; ei musiikkia, vain minä ja meren äänet – voin sanoa, että sain levättyä ja muutenkin ajatuksia kasaan paremmin kuin missään muualla. Tekee hyvää tälläiset vapaat viikonloput vailla suunnitelmia.

Äitienpäivän aamu alkoi omatekoisella aamupalalla perinteisen Charles Aznavourin La Mamma -biisin soidessa taustalla. Puin mieluisimman mekkoni päälle ja hurautin vanhempieni luokse, jonne lapsenikin tupsahtivat kesäpäivää viettämään. Laitettiin amme terassille ja siinä välillä syöden, nukkuen ja puutarhatöitä tehden vierähti tämä äitienpäivä. Rakastan myös lämpimiä kesäiltoja, kuten hetki jälkeen raikkaan suihkun, puhtoinen jättikokoinen pellavapaita päällä, kookosöljyä iholla ja auringonlasku terassilla. Tulisipa intiaanikesä.

Talolla on ollut nyt pari viikkoa hiljaista, sillä lattiavalun on kuivuttava. Olen tehnyt hieman pihatöitä omalla talollani ja ihaillut toisaalla äitini istutuksia, jotka ovat itseasiassa oikein kauniit. Hän on istuttanut siis perunoita ja tiedän aikaisemmasta kokemuksesta, että nämä kaunokaiset kasvavat tästä muhkeiksi kasveiksi, joista on sitten hyötyä myöhemmässä vaiheessa ruoanlaiton suhteen. 

Suuri suositus siis perunaistutuksille terassilla. 

Lämpimiä ja rentoja päiviä toivoen,

Henna