Huh ja hei!

Ei saa valittaa, mutta joskus se tekee vain niin hyvää. Vähän niin kuin riitely puhdistaa ilmaa, on valittamisellakin hyvätkin puolensa. Tiedättekö päiviä, kun heti aamusta alkaen kaikki menee jotenkin uskomattoman täydellisesti pieleen. Pienen pieniä juttuja, kuten kotiin jäänyt puhelin, myöhästymisiä, huonoa kahvia, migreeni, nyrpeitä ihmisiä, parkkipaikalle tiputettu uusi ruukkuja ja sitä rataa. Ainakin minulle sattuu ja tapahtuu tylsiä asioita yhdessä sumassa, sellainen päivä oli eilen.

Tänään onkin ollut mahtava päivä, erilainen kuin eilen. Tosin olin itku kurkussa jo kello yhdeksän aamulla, kun esikoiseni vietti kouluuntutustumispäivää. Tilaisuudessa saimme tietää mille luokalle lapset menevät ja meille vanhemmille kerrottiin kaikenlaiset käytännön asiat. Kääk!

Miten se pieni mieheni, joka vielä eilen tuhisi pienessä käärössään, menee ihan pian kouluun? Hän seisoi siellä luokkajonossa niin pienen näköisenä, toki onhan ne alakoululaisetkin vielä ihan minejä ja hyvä niin. Toivottavasti heillä ei ole kiire kasvaa, olisivat lapsia mahdollisimman pitkään.

Kuvassa se uusi parkkipaikalle tipahtanut ruukkuni. Se on MENUn ja istutin siihen pieniä kotkansiiven alkuja, näiden lisäksi löysin kaupasta banaanipuun (!), how cool is that!?! Toivottavasti näistä molemmista kasvaa oikein reheviä kasveja. Suvi muuten vinkkasi komeasta Sinisarjasta, tätä meinaan löytää jostakin myös meille – todella kaunis ruukkukasvi! Ruukkuistutukset  kannattaa mielestä sijoittaa omiin ryhmiin terassille, lopputulos on samalla selkeä ja näyttävä – sama sääntö pätee kaikenlaisissa asetelmissa.

Paljon ideoita pää täynnä. Nyt musiikkia soimaan, tuoksukynttilään tuli ja fiilistelemään. Lapset jo nukkuu ja kotona on ihanan rauhallista. Valoisaa, mutta samalla hämärää – just sopivaa hengähtää hetkeksi.

Iiiihanaa viikkoa!

/new stuff for terrace