Disclaimer: jutulla ei ole mitään tekemistä lapsentekoyrityspäätöksemme kanssa.

Olen käyttänyt otsikon erittäinkin lyyristä sanontaa hyvin useasti lähinnä työhön liittyvissä tilanteissa, joissa projekti ei ole ottanut sujuakseen ja/tai kommunikaatio on ollut yhtä puutteellista kuin kahden viittomakielisen ensitreffeillä sysipimeässä ravintolassa (elämysruokailu on nykyään niin pop ja in ja hot). En ole kuitenkaan koskaan lähtenyt tarkemmin analysoimaan, mistä sanonta on saanut alkunsa, tai mihin tilanteeseen se on liittynyt.

Sitten yhtäkkiä tajusin (tai ainakin luulin tajuavani) sen eilen.

Kyseessä on ilmiselvästi tilanne, jossa pinnistetään ja ponnistetaan, puuskutetaan ja puhkutaan, mutta efforteista huolimatta tuloksena ei ole kumpaisestakaan aukosta mitään; ei siis tule lasta eikä paskaa.

(Todettakoon tähän väliin, että kauhutarinoiden mukaan tilanne synnytyksessä on sanonnasta poikkeavasti win-win, eli molemmat tulevat jossain vaiheessa. Mikä on myös osasyy siihen, etten halua Ykkösmiestä mukaan synnytykseen, mikäli asiat ikinä niin pitkälle etenevät; hän saa pysyä odotushuonessa jakelemassa sikareita tai mitä ikinä isät nyt tekivätkään sinä patriarkaalisena aikana, kun isän mukanaolo synnytyksessä oli yhtä tavallista kuin se, että yksin liikkeellä oleville naisille tarjoiltiin anniskeluravintoloissa.

Täydentävä syy on muuten se, että Robbie Williams totesi kysyttäessä, miltä tuntui olla synnytyksessä mukana, että se oli vähän kuin olisi katsellut lempipubinsa palamista maan tasalle.)

Tämän triumfaalisen epifanian jälkeen aloin jälleen kerran selata Facebookia. Verkkokalvoille pamahti kuva tuttavapiiriini kuuluvasta nuoresta (so. 19-vuotiaasta) äidistä, joka oli jakanut kuvan muutaman viikon ikäisestä vauvastaan kylvettäessään tätä.

Kylvetys tapahtui olohuoneen ruokapöydällä, ja ammeena toimi kovasti samannäköinen ämpäri, jota minä käytän siivoojani käyttää mopatessaan lattioitamme. Ämpärin alle oli aseteltu ämpärin liukumista vastaan olohuoneen ruokapöydän puupintaa suojaamaan astiapyyhe.

Minä mietin ensin näin:

Aikauhee eikö niillä ole rahaa edes vannaan, eihän tuo voi olla millään tasolla optimaalinen tapa kylvettää lasta; eihän tuossa asennossa voi edes tukea päätä kunnolla, olohuoneessa on varmaan kylmempikin kuin kylppärissä, tuo vauva näyttää siltä että sitä vähän palelee. Minä kyllä hakisin vannan vaikka kierrätyskeskuksesta tai koittaisin löytää huutonetistä ellei olisi rahaa ostaa uutta. Pesisin ja desinfioisin vaan kunnolla ensin. Tai ellei muu auttaisi niin pyytäisin että äiti ostaa mulle semmoisen. Eihän ne kai edes maksa paljoa. Peseeköhän se tolla samalla ämpärillä lattiatkin.

Sitten aloinkin miettiä näin:

Jaa mutta mitä jos tuo onkin joku nykyajan trendi; että ollaan tutkittu että vauvan pystyasennossa kylvettäminen on lapsen mobiiliselle kehitykselle suotuisampaa, tai että perinteisessä vannassa kylvetettäessä on vaara että lapsi menee uppeloon pinnan alle ja vetää koko vannallisen vettä keuhkoihin. Vaikka toisaalta eihän sinne vannaan edes niin paljon vettä laiteta lapsen ollessa noin pieni, että se voisi siellä mennä uppeloon edes vahingossa.

Lopputulos: en vieläkään tiedä. Jos joku tietää, voi valaista.

Mutta meinasin kommentoida kuvaan, että älä heitä lasta pesuveden mukana.