Tag: valokuvaaja

Oih, mitkä lapsuuden flashbackit! Pentuina silloin, kun ei leikitty rofee ja polee (kasariversio tästä oli tietysti Miami Vice – muistan vieläkin, kun näytettiin bussikorttia ja huudettiin “Freeze! Miami Vice!”), opiskeltiin Sudenpentujen Käsikirjasta vakoiluniksejä ja vaklattiin vaikka jotain ihan randomia, tai oletettua Dingon roudaria, joka huhupuheitten mukaan joko asui – tai sitten ei todellakaan asunut – […]

Vasta herättyäni silmäni ovat yleensä  – ystävättäreni sanoja lainatakseni – kuin kaksi puukonviiltoa sian niskassa. Tarvitsen ämpärillisen kahvia, hyvän aamiaisen ja viileän suihkun, ennen kuin silmieni väri näkyy ulkopuolisillekin. Yhtenä aamuna tällä viikolla silmäni kuitenkin rävähtivät lautasen kokoisiksi ilman yhtään yllä mainittua poppakonstia. Valokuvaajalta oli tullut viesti. Se oli lyhyt ja ytimekäs. “Mulla on sua […]

Tämän postauksen kommenttikentässä huhuiltiin “säätöpäivityksen” perään; so. mitä minun entisille “säädöilleni” (ne mitään säätöjä olleet, vaan jokainen oli vakava kandidaatti pitempiaikaiseen rietasteluun seksisuhteeseen) kuuluu. Heh, sitäpä ihmettelen joskus itsekin. Näitten herrasmiesten kanssa kun tuppaa käymään vähän samalla lailla kuin aikuisiässä solmittujen ystävyyssuhteitten kanssa; vähän aikaa jaksaa pitää yllä, ja sitten ne vaan haalistuvat ja katoavat […]

Se lähti niin kovin pienestä asiasta liikkeelle. Perjantain lounastauolla yksi kollega kertoi juttua vapaaehtoisjärjestöstä, jonka kautta oli ostanut jotain. Järjestö oli tarkoitettu ihmisille, joilla oli ei-synnynnäinen aivovamma. Kollega selitti suu vaahdossa tietämättömille työtovereille, mistä tämmöisen ei-synnynnäisen aivovamman voisi saada, ja mitä vaikutuksia sillä on vamman kantajalle. Että ovat ihan tavallisia ihmisiä, mutta että muisti saattaa […]

Valokuvaajan feidauksesta on ehtinyt kulua melkein kuukauden päivät. Aika hioo hiljakseen pahemman kaipauksen sileämmäksi (sillä kyllä minä Valokuvaajaa ikävöin, tietysti – ei se rakkaus mihinkään ole kadonnut ainakaan vielä), uudet kuviot vievät mielenkiintoa iloisempiin asioihin. En tiennyt, kuulenko Valokuvaajasta enää ikinä mitään. Mutta hän oli sen verran ajatuksissani – olin huolissani hänen jaksamisestaan – että […]

Rakas, Minä menin rikki. Viime torstaina tappelin kollegani kanssa töissä. Tämä sai minut ajattelemaan. Kuka olen, mitä haluan, mitä en halua ja mitä olen tekemässä. Nyt olen kotona, voin ajatella, voin pukea tunteeni sanoiksi. En ole koskaan pysähtynyt kuuntelemaan tunteitani, olen vain mennyt eteenpäin ja uskotellut itselleni, että se, mitä teen, on oikein. Teen oikein […]

Tämähän meni mielenkiintoiseksi. Viime viikon torstaina en saanut viestin viestiä Valokuvaajalta; puhelin pysyi mykkänä, minun viestini (ne kaikki kolme; yksi aamulla, yksi iltapäivällä, yksi illalla) oli vastaanotettu, vaan ei luettu. Perjantaiaamuna Valokuvaaja laittoi viestiä, pyysi anteeksi radiohiljaisuuttaan. Oli kuulemma ollut paska päivä, eikä haluja viestitellä. Paska päivä töissä ja vielä paskempi kotona. Vastasin, että hiljaisuutensa […]

Valokuvaajan kanssa on (kahden puhelun laajalla kokemuksella kolmessa viikossa) muodostunut perinteeksi, että perjantai-iltapäivästä soitellaan. Kumpikin hakee sopivan piilopaikan nurkan työpaikaltaan, jossa on tarpeeksi yksityisyyttä, ja sitten jutellaan kaikesta maan ja taivaan välillä, mitä nyt sylki suuhun sattuu tuomaan.  Viime perjantaina sylki toi – Valokuvaajan aloitteesta – aika mielenkiintoisen keskustelunaiheen. “Missä näet itsesi viiden vuoden päästä?” […]

Valokuvaaja mainitsi joskus, että on aika usein perjantai-iltapäivisin yksin työpaikallaan (valokuvaus on siis vielä toistaiseksi enemmänkin harrastus kuin kokopäivätienestien tuottaja, ja hänellä on myös ihan tavan työpaikkakin; ”teknistä näpertelyä piuhojen parissa ja ohjelmointia”). Siihen tuli sitten joskus vähän kieli poskessa heitettyä, että minähän voisin suihkaista työkylään jos tällainen iltapäivä osuisi molempien aikatauluihin – ja viime […]

Aikataulujen yhteensopimattomuudesta johtuen emme ole saaneet Valokuvaajan kanssa vielä sovituksi uutta tapaamista. Tälle iltapäivälle uumoiltu tapaaminen kaatui minun viime hetkellä sovittuun asiakastapaamiseeni (on kyllä oikealla suunnalla, mutta mukaan lähtevä kollega estää tulomatkakohtaamisen), ensi viikolla Valokuvaajalla on taas vapaaehtoiskursseja valokuvauksen opetusta ”niille muille aivovammaisille”. Pahimpaan hätään puhuimme puhelimessa viime perjantaina. Työaikana. Molemmat. Hyi meitä. Tarkoitus oli […]