Taiteilija: wooosh!

Kylläpäs olenkin nyt häilyvä nainen.

Täällä hehkutin Taiteilijasta, ja alle kuukautta myöhemmin, jo ennen pitkään suunniteltua ja jo sovittua tapaamista, päätin vetäistä koko tyypin vessanpöntöstä alas. Wooosh!

Miksi kerroin nuorelle, seksikkäälle ja muutenkin kaikin puolin lupaavalle taitelijapedolle, etten haluakaan edes tavata; ei, en edes kahvilla (downgrading, alkuperäinen suunnitelma oli, että tyyppi tulisi mun luo saunomaan plus..)? Siitäkin huolimatta, että sain säännöllisesti suihkunraikkaita kuvia ja nuolin puhelimen näyttöä ajatellessani, miten sen tuuheat, pitkät hiukset kutittelisivat kasvojani, kun se yhtyisi minuun koko taiteellisella intohimollaan ja nuoruuden innollaan?

Tyypillä oli ihan vitun ärsyttävä tapa olettaa, että minä en tiedä mistään mitään. Hän ilmeisesti oli luovilla taitelijanaivoillaan sijoittanut minut johonkin kummalliseen “aivoton kotirouva” –kategoriaan, ja katsoi olevansa velvollinen sivistämään minua.

Käytännön tasolla tämä tuli ilmi siten, että kun hän esimerkiksi kertoi aterioineensa edellisenä iltana ravintolassa, ja valinneensa pääruuaksi entrecoten, niin tätä selostusta seurasi erillinen viesti heti edellisen, jo lähetetyn perään.

“Siis se on naudanlihapihvi.”

Ensin ajattelin, että ehkä tyyppi haluaa päteä; näyttää oman, ehkä uudenkin osaamisensa. Että ehkä se on tullut jostain skuttasta ja syönyt vaan pottuja ja läskisoosia tähän asti, ja on nyt hurmaantunut kaupungin glamööristä.

Mutta kun päivät etenivät ja keskustelut syvenivät, huomasin että ehe-ehe-ehei! Ei tässä nyt ole ollenkaan kysymys siitä, ettäkö nuori mies yrittäisi tehdä vaikutusta vanhempaan, kultivoituneeseen (köhköh) naiseen.

Kun mies teki hassun kirjoitusvirheen, joka johti välittömästi pikkutuhmiin ajatuksiin, hän päivitteli sattumaa freudilaisena lipsahduksena.

“Siis se saksalainen psykologi, Sigfried Freud.“

Jätin huutonauruni lomasta korjaamatta tämän besserwisserin ajatuspierun (päättelin, että nyt meni Vegasissa vaikuttanut ja tiikereitten kanssa leikkinyt taistelupari sekaisin erään ei-niinkään-saksalaisen psykoanalyytikon kanssa; ja juu – onhan Sigfried and Roy foneettisesti aika lähellä Sigmund Freudia, vai mitä).

Ei taida olla pahempaa yhdistelmää kuin itseään täynnä oleva, lievästi oman älykkyytensä yliarvioinut mansplainaaja.

Wooosh. 

 

siegfried-and-roy.jpg

Analyse this.

Kommentit (16)
  1. Mää yritin kommentoida tohon uusimpaan postaukseen, mutten saanut kommenttiosiota auki? 😮 mut sanon sit tähän. Mulle on jääny susta semmonen mielikuva, että olisit (tai ainakin pidät ittees sellaisena?) isokokoinen, mutta ku tota onesie-kuvaa kattoo ni pah mää näe mitään isoa siinä! Ja tämän siis tahhoin ihan hyvällä sanoa 🙂

    1. No pärskeles! Olin pistänyt vahingossa kategoriaan ”kaupallinen yhteistyö ja sisältää viinaa” tai jotain siihen suuntaan, jolloin postauksia ei voi kommentoida. Sitten kun yritin sitä korjata niin päädyin uudelleenjulkaisemaan, enkä edelleenkään tiedä, toimiiko kommentointi vai ei 😀 

      Ja hei kiitos ihana <3 Mutta siis kyllä mä olen iso, 44/46. Vissiin hyvä kuvakulma 😉 

      1. No sehän selittääkin 😀 

        Höpö höpö, siltikääm oo iso. pysyn tässä kannassa. <3 <3

  2. Anteeksi selittäisitkö mikä on psykologi ja kuinka se liittyy naudanlihapihviin? 

    T. Vain nainen

    (naurattaa niin, etten pysty parempaan)

    1. 😀 😀 😀 😀 😀 

      ”Onko se psykologikin niinku jotai ruokaa vai?” 

      1. No kato, ku sitä mä jäin niinku miettimään, et käykse kasvissyöjille? 

        1. Muahhaahhaaa…  ”Is this chicken that I’m having? I know it’s tuna but is it like chicken..?”

          https://www.youtube.com/watch?v=k2h72aXVP8o

          1. Sama tyyppi ihmetteli aikoinaan myös buffalo wingsejä… ”I don’t eat buffalo…and besides, buffalos don’t even have wings…” 😀 (Tai jotain tuohon suuntaan)

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *