Tänä syksynä
Joillekin vuoden vaihtuminen merkitsee uutta alkua, toisille taas syksy. Joillekin ehkä molemmat – itse taidan kuulua heihin. Syksyn ajatteleminen on tänä vuonna tuntunut kutkuttavalta mahdollisuudelta kokeilla jotain uutta ja hyvältä hetkeltä opetella myös uusia tapoja ja muuttaa vanhoja. Tälle syksylle olenkin jo kaavaillut useampaakin asiaa – saa nähdä, onko tämä liian iso pala kakkua yhdellä kerralla. Toivotaan, että ainakin osa näistä toteutuu ja jää tavaksi arkeen. Tällaisia suunnitelmia mulla on tämän syksyn varalle:
Meillä aletaan syödä enemmän kasvisruokaa. Ihan jo siksikin, että punaisen lihan liiallinen syöminen ei ole terveellistä ja se on yhdistetty tiettyjen syöpien syntymiseen, ja myös siksi, että lihansyönti on ilmaston kannalta huono juttu. Tästä syntyikin hyvää keskustelua Muovi-aiheisen postaukseni kommenttiosiossa, ja viimeistään keskustelun inspiroimana päätin, että nyt tänä syksynä lomien loputtua ruvetaan meidän taloudessa syömään entistä enemmän kasvisruokaa. Tästä ”projektista” tulossa lisää juttua myös blogiin.
Meillä aletaan ylipäänsä syödä terveellisemmin ja enemmän itse tehtyä ruokaa. Olemme kyllä ihan oikeasti olleet aika luvattoman huonoja näissä ruoka-asioissa. Ihan liian paljon meillä on syöty eineksiä, puolivalmiita tai täysin valmiita aterioita. On tilattu ruokaa ja käyty paljon ulkona syömässä. Ja aika paljon on syöty nimenomaan pikaruokaa. Se näkyy itselläni ihan jo kasvaneena vaatekokona, ja ihan varmasti myös jaksamisessa. Ja eivät suola, rasva ja e-koodit kyllä terveydellekään hyvää tee! Siksi nyt syksyn suunnitelmana on tehdä enemmän ruokaa itse, käydä enemmän kaupassa, syödä paljon kasviksia ja hedelmiä ja vähemmän kaikkea epäterveellistä. Tämä on tietysti iso muutos ja tulee viemään aikaa, mutta etukäteissuunnittelulla ja päättäväisyydellä tämä varmasti onnistuu kiireessäkin.
Alan kuntoilemaan enemmän. Tämä liittyy samaan isoon kuvaan, kuin mitä jo edelläkin kuvailin ruoan suhteen. Sen lisäksi, että olemme olleet huonoja tekemään itse ruokaa, olemme kyllä olleet huonoja liikunnankin suhteen. Elämäntapani eivät siis ole olleet varsinaisesti terveelliset, vaikka en esimerkiksi juo paljon alkoholia tai tupakoi. Mutta nimenomaan ruoan ja liikunnan suhteen on paljon parantamisen varaa. Itse syytän tästä aika pitkälti stressiä, joka laamaannutti ja jonka ansiosta lopetin liikkumisen, jonka jälkeen liikkumattomuudesta tulikin sitten tapa tai ”normaali” olotila. Ei hyvä! Syksyllä yritän taas saada itseni liikkeelle. Jatkan jo aloittamaani yin jooga-harrastusta, ja sen lisäksi olen päättänyt alkaa käymään säännöllisesti uimassa (koska kesällä totesin uinnin olevan laji, josta oikeasti pidän). Näiden lisäksi tärkeää roolia näyttelee tietysti myös arjen hyötyliikunta sekä koiralenkit. Tässäkin asiassa täytyy todeta, että tarvitaan päättäväisyyttä, jotta liikunnasta oikeasti tulee jälleen osa arkea.
Konmaritan ja siivoan. Elo ja olo täällä 36 m2 kokoisessa asunnossa on ajoittain vähän haastavaa. Säilytystilaa on yksinkertaisesti aika rajallinen määrä, mikä aiheuttaa tietysti aina omanlaisia haasteitaan. Päätin taas jälleen aloittaa eräänlaisen ”konmaritus”-projektin, ja käydä läpi kaikki kaapit ja muut säilytyskalusteet sekä laittaa kiertoon kaiken turhan. Vaikka olen tätä jo aiemmin tehnyt, olen varma, että edelleen löytyy tavaroita, joita en käytä tai tarvitse, ja jotka vievät vain turhaa tilaa. Tarkoitukseni olisi löytää kaikille kotimme tavaroille oma paikka, jonne ne laitettaisiin käytön jälkeen, jotta ne eivät jäisi seilailemaan sinne tänne.
Tilaan siivoojan kotiin. Emme ole mitään erityisen innokkaita siivoajia. Mieheni on tässä vähän ahkerampi, mutta minä olen aina vihannut esimerkiksi kaikenlaisia viikkosiivouksia. Siksi pohdinkin, että nyt kun olen valmistunut ja mennyt töihin, voisin tilata kotiimme siivoojan esimerkiksi kerran tai kaksi kertaa kuussa tekemään vähän isomman siivouksen, jolloin meille jäisi omalle kontollemme enemmäkin sellainen arkisiivous ja järjestely. Meillä kävi siivooja aiemmassa kodissammekin muutamia kertoja, mutta 92 m2 kokoisen asunnon siivoaminen tietysti maksoi jonkin verran. Nyt kun meillä on melko vähän neliöitäkin, ei siivojan palkkaaminen edes maksaisi kovin paljoa.
Siinäpä sitä tavoitetta tulevalle syksylle! Suhtaudun suunnitelmiini realistisesti – tässä on montakin juttua, jotka vaativat pitkäjänteisyyttä, päättävyyttä ja uuden tavan opettelua. Täytyy siis lähteä liikkeelle pienen askelin ja edetä asiassa rauhallisesti, mutta silti päämäärätietoisesti.
Onko teillä suunnitelmia syksyn varalle?
-Netta
Seuraa blogia: