Vuoden 2018 turhake on pikamuoti

Suomen luonto valitsee joka vuosi Vuoden turhakkeen, joka on turha, ympäristölle haitallinen asia tai esine. Esimerkiksi vuoden 2016 turhake oli muovipussi ja vuoden 2017 turhake fleece. Vuoden 2018 turhake paljatettiin 13.12, ja tämän ”kunnian” sai pikamuoti.

Suomen lunnon sivuilla valintaa perustellaan seuraavasti:

” Vaatekaupoissa kiertelystä on tullut monelle harrastus, ja harkitsemattomia heräteostoksia tehdään yhä enemmän. Tähän kuluttajia yllyttää niin sanottu pikamuoti. Se tarkoittaa nopeasti ja halvalla tehtyjä edullisia vaatteita, joita ostetaan ilman harkintaa ja käytetään lyhyen ajan. Suomen Luonnon toimitus valitsi pikamuodin vuoden turhakkeeksi liki 500 ehdokkaan joukosta. — Terminä pikamuoti eli fast fashion on peräisin jo 1990-luvun lopulta, jolloin vaatevalmistus alkoi siirtyä Aasian maihin. Niissä hinnan lisäksi kilpailuvalttina on nopea valmistus. Uusia mallistoja saadaan kauppoihin parin kuukauden välein, eikä tuotteita tehdä varastoon. Vaateteollisuus kuluttaa paljon luonnonvaroja ja kuormittaa ympäristöä. Pikamuotivaatetta saatetaan käyttää vain muutamia kertoja ennen sen päätymistä jätteeksi. Maapallolla joutuu joka sekunti kuorma-autollinen vähän käytettyä vaatetekstiiliä polttoon tai kaatopaikalle. — Vaate­teollisuuden hiilijalanjäljen on laskettu olevan hieman suurempi kuin globaalin lento- ja laivaliikenteen yhteensä. Liikenne ja logistiikka liittyvät myös pikamuotiin.– Keskivertovaate majailee vaatekaapissa noin kolme vuotta, josta se on aktiivisessa käytössä vain kaksi kuukautta.”

img_8807.jpg

Mielestäni tämän vuoden valinta on varsin osuva, koska on erittäin tarpeellista tuoda esiin sitä, miten ongelmallinen nykyinen pikamuotikulttuuri kokonaisuudessaan on. Tuotteiden valmistus on usein ekologisesti kestämätöntä, samoin kuin myös työntekijöiden oloista käydään vuodesta toiseen keskustelua. Mielestäni on tärkeää nostaa esiin sekin, että länsimainen ihminen harvoin ostaa todelliseen tarpeeseen, vaan ostamisen syy lienee usein enemmänkin emotionaalinen – ostetaan vaatteen mukana jokin mielikuva itsestä, halutaan piristää itseä, piilottaa ostamisella epämukavia tunteita ja niin edelleen. Moni puhuu jopa niin kutsutusta ”ostokrapulasta” – pahasta olosta joka iskee sitten, kun tajuaa törsänneensä ihan liikaa rahaa turhuuksiin, joita ei olisi tarvinnut. Olisikin tärkeää antaa ihmisille työkaluja siihen, miten tätä turhaa shoppailua voisi välttää. Mitä sen sijaan voisi tehdä?  Voisiko lähteä lenkille tai kuntosalille, soittaa ystävälle, mennä kotiin ja tehdä rentoutusharjoituksia tai ihan vain kestää ikävää tunnetta hetken ja huomata, että tunne menee pian ohi?

Olen iloinen, että pikamuodin ongelmista on alettu puhua enemmän ja aiheesta on julkaistu paljon hyviä artikkeleja. Hesari julkaisi 27.12.2017 jutun, jossa kirjoitetiin verkkokauppojen palautussysteemin olevan niin helppo, että ihmiset tilaavat nykyään vaatteita käyttääkseen niitä yhdessä some-kuvassa ja palauttaakseen ne sitten. Lisäksi tilataan monta kokoa samasta vaattesta ja lähetetään väärät koot takaisin. Jutussa siteerataan Tampeeen yliopiston tutkimushanketta, jonka mukaan mukaan 40 prosenttia vaatteita verkosta ostaneista suomalaisista oli palauttanut niitä 12 viime kuukauden aikana. Lähes kolmannes heistä oli palauttanut enemmän kuin 40 prosenttia tilaamistaan tuotteista. Tutkimus­hanketta johtavan professorin mukaan palautus­määrät ovat niin valtavia, että tilanne ei ole kestävä. Esimerkiksi Zalandolta ostetuista vaatteista palautetaan eri arvioiden mukaan 50–70 prosenttia. Tutkimuksen mukaan jopa 64 prosenttia suomalaisista ei ole ajatellut runsaiden palautusten ympäristövaikutuksia. Jutussa todetaan myös, että palautetuista vaatteista iso osa saattaa joutua poltettaviksi.

Yle puolestaan julkaisi elokuussa artikkelin ”Harva tietää halpavaatteen todellisen hinnan”, jota on sittemmin jaettu todella paljon somessa ja siteerattu monessa paikassa. Artikkelissa todettiin, että pikamuoti saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne. Siinä kerrottiin myös, että esimerkiksi H&M:ää, Jack & Jonesia, Vero Modaa ja Burberryä syytetään myymättä jääneiden vaatteiden polttamisesta. Tutkijat ovat huolissaan siitä, että nykyistä menoa muotiteollisuuden tuhoisat ympäristövaikutukset moninkertaistuvat tulevina vuosikymmeninä. Ylen artikkelin tiedot tulivat varmasti monelle  kuluttajalle yllätyksenä ja järkytyksenäkin. Uskon, että juurikin myös tiedon puute on yksi syy ihmisten käytökseen, ja siksi tällaisen tiedon jakaminen on erittäin tärkeää, koska juurikin tämä artikkeli tuntuu saaneen monet ajattelemaan asiaa syvemmin ja herätelleen heitä tämän ongelman luonteeseen.

img_8804.jpgMitä kuluttaja sitten voi tehdä vältelläkseen pikamuotia ja ollakseen järkevämpi ostoksissaan?

Suomen luonto listaa sivuillaan seuraavat asiat:

– Siivoa vaatekaappisi ja hyödynnä sen sisältöä paremmin. (Kokeile esimerkiksi yhdistellä eri vaatekappaleita kuin normaalisti, päivitä asu koruilla/meikillä/kampauksella/muilla asusteilla).

– Huolla vaatteitasi.

– Vaihda vaatteita kavereiden kanssa. (Miksi tätä tulee tehtyä niin vähän?)

– Shoppaile kirpputorilla.

– Hyödynnä vaatelainaamoja.

– Vie hyväkuntoiset vaatteet vaatekeräykseen. (Mutta harkitse tarkkaan mihin. Keräyksiä on eri toimijoilla ja niiden kohteet vaihtelevat. Keräys tosin on aina sekajäteastiaa parempi!)

– Harkitse tarkkaan jokaista vaateostostasi. (Itse pohdin aina, käyttäisinkö tuotetta 5-10 vuotta).

Omat lisäykseni ovat:

– Vältä turhaa kaupoilla ja nettikaupoissa pyörimistä, koska siellä saat ihan turhia heräteostosideoita ja ”tarpeita”, joita sinulla ei todellisuudessa ole.

– Pidä listaa todellisista tarpeistasi ja etsi niitä vastaavat laadukkaat tuotteet rauhassa. Näin vältyt hutiostoksilta.

– Älä käytä shoppailemista ”terapiana”, vaan shoppaushimojen iskiessä ohita kaupat ja tutustu rauhassa siihen tunteeseen, joka sisältäsi puskee. Kohtaa se rohkeasti ja toteat, ettei shoppailu sitä paremmaksi muuta, korkeintaan tukahduttaisi sen hetkeksi.

– Jos meinaat sortua heräteostokseen, päätä nukkua rauhassa yön yli. Jätä tuote vaikka varaukseen. Puntaroi aamulla uusin silmin, onko ostos tarpeellinen tai järkevä.

– Jos ja kun ostat, suosi mahdollisuuksien mukaan kotimaisia valmistajia, luonnonmateriaaleja, luomupuuvillaa, kierrätysmateriaaleja jne. Tämä ei toki kaikissa tapauksessa ole mahdollista.

– Laita talveksi kesävaatteet syrjään ja kesäksi taas puolestaan talvivaatteet. Kun otat vaatteet esiin kauden vaihtuessa, tuntuu aina kuin saisit ison kasan ”uusia vaatteita”, kun nuo toisen kauden vaatteet ovat olleet poissa silmistäsi puoli vuotta. Usein olen jo ehtinyt itse unohtaa, mitä siellä säilössä olikaan.

Aihe on puhuttanut täällä meillä Lilyssä pitkin vuotta, ja useampikin bloggaaja on myös ryhtynyt jonkiasteiseen vaateostoslakkoon. Ainakin Ihme Ituhippi -Anna, Randolfin hipat -Mertta ja Aamupuurolla-Iisa ovat ilmoittaneet olevansa vuoden pituisessa ostolakossa. Tässäpä inspiraatiota meille kaikille – pohdin juuri itsekin, pitäisikö laittaa ensi vuoden alusta jonkinlainen ostolakko pystyyn.

img_8798.jpg

Huh, tällaisia ”pieniä” ajatuksia täällä tänään! Mitä ajatuksia pikamuoti teissä herättää? Menikö vuoden turhake -pysti oikeaan paikkaan?

-Netta

Lue myös:

Koetko ilmastoahdistusta?

Samaa asua SAA käyttää useissa juhlissa

Miksi en (enää) osta Kiinakaupoista?

Vaatelainaamo Vaatepuu on vastaus vaateongelmiini

Puheenaiheet Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta Vastuullisuus
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.