Yhtäkkiä onkin taas elokuu

Vuosi sitten elokuussa kirjoitin: ”Mutta yhtäkkiä on taas arki. Illat pimenevät, mietitään viikon ruokalistoja, unohdetaan käydä kaupassa ja tilataan sitten ruokaa kotiin Woltilla. Käytetään koiraa aamulenkillä, juostaan kiireessä töihin ja unohdetaan eväät. Uutiset pysäyttivät surullisella uutisella: Vesa-Matti Loiri on kuollut.”

Ja taas onkin elokuu. Paljon on kuulunut tähän vuoden ajanjaksoon, joka mahtuu näiden kahden kirjoituksen väliin. Samalla niin paljon, ja samalla myös niin paljon tyhjää. Paljon tehtyä ja paljon tekemätöntä. Tämä ei ole ollut kovinkaan helppo vuosi henkilökohtaisella tasolla. Isoja muutoksia, joiden jäljiltä osa palapelin palasista hakee yhä paikkojaan. Haluan kuitenkin uskoa, että niin kuin aina, kaikki palaset loksahtelevat kohdilleen sitten kun aika on.

Palataanko hetkeksi myös kuluneeseen kesään? Paljon hetkiä mökillä, mökkiremppaa, Suomi-matkailua ystävien kanssa ja Göteborgin-reissu, jonka kruunasi Coldplayn upeista upein konsertti. Ja totta kai myös tuskallista jonotusta ostamaan liput heidän Suomen-keikalleen, ja kuin ihmeen kaupalla onnistuimme kuin onnistuimmekin kotiuttamaan liput kassan kautta. Kesään mahtui myös paljon joogan opettamista – olen päässyt opettamaan joogaa niin polttari- ja synttäriporukoille kuin yriryksen virkistyspäiväänkin.

Vaikka olenkin sitä mieltä, että elokuu on ehdottomasti kesäkuukausi, ovat ajatukset kieltämättä jo vähän syksyssä. En ole ihan varma, mitä toivon ja odotan tältä syksyltä. Varmaankin sellaista tavallista ja perusonnellista arkea – sehän on loppupeleissä elämässä se suurin etuoikeus ja onnellisuuden lähde, jota viime vuodet ovat myös meidän kaikkien kohdalla enemmän ja vähemmän horjuttaneet. Toivon uusia tuulia muutamassa asiassa, muutoin vain perustyytyväistä ja rauhallista eloa. Toki odotan myös mökkiremontin etenemistä ja oikeastaan myös syksyisiä mökkipuuhiakin odotan – omenoiden poimimista, haravointia ja kukkasipuleiden istutusta kevättä varten.

-Netta

 

suhteet ajattelin-tanaan mieli