Alkusyksyn kuulumisia

Tänään tuntuu siltä, että haluan taas vaihteeksi kirjoitella ihan vain tavallisia kuulumisia. Jotenkin niiden ylös kirjaaminen konkretisoi aina itsellekin sen, missä mennään ja mitä elämässä tapahtuu juuri nyt. Ja mikä siinä onkin, että kuulumisten lukeminen on myös aina kiinnostavaa? Usein saan postaustoiveeksi kirjoitella ihan tavallisesta arjesta, joten ilmeisesti myös blogin lukijoita nämä tavalliset höpötykset kiinnostavat. Joten, tässäpä nyt vähän tarinaa siitä, mitä tänne kuuluu juuri nyt.

Muutokset töissä. Kuten kerroinkin jo aiemmin blogissa, olemme vaihtaneet toimistoa tänä syksynä, ja tämä uusi paikka on kyllä ollut itselleni tosi mieluinen. Meillä on syksyn mittaan töissä tiedossa vähän muitakin muutoksia, sillä toimintamme kasvaa jatkuvasti, ja niinpä tiimimme saa uuden jäsenen piakkoin. Sitä odotan myös erittäin innolla! Kaikki uusi pöhinä tuo aina uutta intoa omaan tekemiseen. Myös työtehtäväni ovat hieman muokkautuneet, ja työnkuvaani kuuluu yhä enemmän markkinointiin ja erityisesti vaikuttajamarkkinointiin kuuluvia juttuja, jotka ovat olleet tosi mielenkiintoisia ja kivaa vaihtelua myöskin. Näiden parissa on tarkoitus jatkaa ja laajentaa työnkuvaani nimenomaan tähän suuntaan.

Mieliala. Kuten blogistani on ehkä välittynyt tässä viime aikoina, on päässäni käynyt kova suhina monen asian suhteen, ja tuntuukin, että elän jonkinlaista ison henkisen kasvun aikaa. Olen oppinut monessa suhteessa uutta, ja tärkeimpänä pidän sitä, että olen todella kyseenalaistanut sen, millä tavalla olen antanut ihmisten joskus kohdella minua ja pohtinut, miten haluan tulla ihmissuhteissa kohdelluksi jatkossa. Tämä asia on sellainen, johon voi itse omalla käytöksellään vaikuttaa, ja sitä opettelen. Olen käynyt monenlaisia tunteita läpi ja kokenut niin turhautumista, alakuloa kuin ahdistustakin, mutta toisaalta koen myös, että nämä asiat vievät minua eteenpäin. Olo on siis myös jollain tapa toiveikas ja odottava tulevan suhteen noin niin kuin laajemmassa mittakaavassa. Vähän kyllä olen kaivannut iloisia ja kivoja asioita lisää elämääni, ja päätinkin että alan tietoisesti haalimaan elämään kaikkea kivaa ja hauskaa.

Ihmissuhteet. Ihmissuhteiden saralla on ollut menossa monenlaista. Parisuhteessa on mennyt hyvin kuten aina, mutta monia muita ihmissuhteita olen punninnut (tai oikeastaan joutunut punnitsemaan) monelta kantilta. Elämässäni on ihmissuhteita, jotka eivät ole ihan sellaisia kuin toivoisin niiden olevan. Toisaalta, kuten kerroinkin jo aiemmin blogissa, olen myös saanut kesän aikana uuden ystävän, jonka kanssa yhteydenpito on ollut heti hyvin tiivistä ja on ollut huippua kohdata ihminen, jonka kanssa voi heti puhua rehellisesti kaikesta, omana itsenään. Oikeastaan tämä uusi ystävyyssuhde on saanut minut miettimään myös sitä, miten harvassa tällaiset oikeasti syvälliset ihmissuhteet elämässäni ovat, ja kuinka usein ihmissuhteet jäävät loppuviimeiseksi melko pintapuolisiksi, ilman sellaista todellista ajatusten ja tunteiden jakamista. Miksi niin usein tulee puhuttua säästä, työjutuista ja harrastuksista, kun oikeasti haluaisin puhua niin paljon merkityksellisemmistä asioista? Olen tajunnut, että minulle luottamuksen luominen muihin ihmisiin ei ole ihan helppoa, ja toisaalta myös jos joku menettää luottamukseni kerran, sitä on miltei mahdotonta saada enää takaisin. Kuitenkin on ollut mahtavaa huomata, että oikean ihmisen kanssa keskinäinen yhteys ja luottamus voi syntyä nopeastikin, myös näin aikuisiällä.

Harrastukset. Aiemmin syksyllä haaveilin varaavani jonkun kurssin kansanopistosta, mutta niinpä se vain jäi – en ehtinyt tutkia kurssitarjontaa ennen ilmoittautumisten alkamista. Sen sijaan joogassa olen käynyt nyt ihan joka ikinen viikko, ja tarkoituksenani on käydä jatkossakin. Harrastuksiini lukeutuu toki myös tämä bloggaaminen, ja se vie kyllä sen verran paljon aikaa, että ihan hirvittävästi mitään muuta ei ehdikään, jos haluaa että aikaa jää myös muullekin elämälle ja sosiaalisille suhteille. Katsotaan, josko keväälle kuitenkin ottaisin jonkun kurssin, vaikkapa valokuvausta jälleen.

Tv-ohjelmat. Syksy on tv-ohjelmien kulta-aikaa, ja monenlaisia sarjoja tulee telkkarista. Itselleni tv-syksyn tärkeimmät ohjelmat lienevät Ensitreffit alttarilla ja Vain elämää. Kumpikaan näistä ei ole uusi sarja, ja osa saattaa olla sitä mieltä, että nämä ovat jo parhaan aikansa eläneet, mutta itse olen kyllä molempiin ”koukussa”. Ensitreffit alttarilla -sarjassa on taas mielenkiintoiset parit, ja Vain elämää -sarjassa Paula Vesalan päivä oli todella koskettava – yksi parhaista päivistä sarjan historiassa, minun mielestäni. Laitoin kesällä Netflix-tilauksemme katkolle, ja nyt kun telkkarista tulee niin paljon kaikkea, ei ole tullut vieläkään otettua sille jatkoa. Pieni ”guilty pleasure” mulla on myös: olen hieman seurannut myös Big Brotheria. Vaikka se ei ole aivan täysin imaissut mukaansa, niin se on sellaista hyvää aivotonta hömppää ennen nukkumaanmenoa.

Syksyllä luvassa. Kalenterini on jo hieman täyttynyt syksyn osalta. Tiedossa on niin I Love Me- kuin Kirjamessutkin, molemmat lokakuussa. Lisäksi tiedossa on kaksikin eri teatterivierailua – ensin kahden ystävän kanssa Pieni Merenneito Helsingin kaupunginteatterissa ja sitten Amélie Turun kaupunginteatterissa yhdessä miehen kanssa. En ole tosi pitkään aikaan käynyt teatterissa, joten on hauskaa, että nyt sattui kaksikin esitystä tälle syksylle. Ajattelimme myös jäädä Turkuun yöksi ja ainakin käydä syömässä hyvin. Emme ole käyneet Turussa varmaan kolmeen vuoteen, joten on tosi kiva päästä sinne pitkästä aikaa ja harrastaa vähän kotimaanmatkailua. Loppuvuodesta on tiedossa ainakin jokuset pikkujoulut ja lisäksi mulla on 30-vuotissynttärit, joita tosin ajattelin juhlia enemmän vasta vuodenvaihteen jälkeen.

Ainakin sellaista kuuluu tänne juuri nyt. Mies on tällä viikolla työmatkalla, ja arkeeni on tuonut vaihtelua se, että joudun huolehtimaan lemmikeistä nyt itsekseni. Yleensähän meillä mies vie koiran ulos joka ikinen aamu vuoden ympäri (ja minä taas iltaisin), joten nämä aikaisemmat aamuherätykset koiralenkkeineen ovat minulle ihan uutta. :D Toisaalta huomaan, että pieni aamuinen pyrähdys ulkona piristää aika kivasti! Varsinkin nyt, kun ulkona on ollut jo aika pirteän kirpakka ilma.

Mitä teidän alkusyksyyn kuuluu? :)

–Netta