Kulutusfilosofiani, osa 2: Miten kulutustottumukseni ovat muuttuneet?
Jos katson vaikkapa 10 vuotta taaksepäin, voin todeta kulutustottumuksieni muuttuneen siinä ajassa aika paljonkin. Toisaalta myös maailma ympärillämme ja kulutukseen liittyvät arvot ovat muuttuneet. Mielestäni vaikkapa viimeisen viidenkin vuoden aikana on tapahtunut iso muutos suhteessa siihen, miten ihmiset suhtautuvat tavaran ostamiseen, kuluttamiseen ja ekologisiin arvoihin. Se näkyy mielestäni aika hyvin täällä blogimaailmassakin – alussa blogimaailma oli tosi kulutuskeskeinen ja blogeissa esiteltiin jatkuvasti uusia ostoksia, ostoslistoja, ostotoiveita ja -aikeita. Nykyään bloggaajilta vaaditaan kuluttajina vastuullisuutta ja ekologisuutta, ja keskustelupalstoilla paheksutaan yleisesti bloggaajia, joilla on liian usein uusia vaatteita tai liian monta samanväristä takkia. Ja mielestäni suunta on kyllä ihan oikea!
Vielä kymmenen vuotta sitten olin itsekin kuluttaja, joka halusi mielellään paljon ja halvalla. Saatoin mennä H&M:lle tai Gina Tricotiin ja ostaa sieltä ison kasan halpoja riepuja miettimättä sen tarkemmin, olivatko vaatteet sellaisia, jotka tulevat kestämään kulutusta ja aikaa. Oli nimenomaan tärkeää omistaa monta laukkua, monet kengät ja monta erilaista hametta. Seurasin tuolloin paljon enemmän muotiblogeja ja trendejä ja juoksinkin kulloisenkin hetken muotivaatteiden perässä.
Toisaalta olen kuitenkin aina ostanut vaatteita myös kirpputoreilta, mutta nuorena ostin sieltäkin paljon harkitsemattomammin kaikkea turhaa, ”koska se on halpaa”. Enkä todellakaan miettinyt yhtään sen tarkemmin sitä, minkälaista toimintaa tuin omalla ostamisellani, tai että ostamalla jotain muuta, olisinkin tukenut toisenlaista toimintaa. Toki olin tuolloin paljon nuorempi ja olin myös koululainen/opiskelija, eli ihan taloudellisetkin seikat tulivat vastaan ostokäyttäytymisessä. Vaikka ekologiset arvot olivat jo tuolloin minulle tärkeitä, en kuitenkaan ajatellut ostovalinnoissani oikeastaan yhtään ympäristöä tai ekologista näkökulmaa.
Mutta onneksi ihminen kasvaa ja viisastuu. Ja virheistä oppii! Pikkuhiljaa minulle alkoi nimittäin valkenemaan, että halvalla ostettua riepua ei itse arvosta eikä välttämättä kohtele erityisen hyvin, toisin kuin kalliimpaa tuotetta, jota on oikeasti pitkään harkinnut ja johon on satsannut enemmän rahaa. Siihen ei todellakaan halua mitään naarmuja ja siitä myös tulee itselle tärkeämpi. Aloin tajuta, että on sekä ekologisesti että taloudellisesti paljon järkevämpää säästää hetki rahaa, punnita ja harkita ostopäätöstä kaikessa rauhassa ja sitten ostaa joku hieman kalliimpi, laadukkaista materiaaleista mahdollisimman eettisissä oloissa valmistettu tuote, jota tulee todennäköisesti käyttämään vuosikausia.
Ja ennen kaikkea tajusin jossain vaiheessa sen, että joka ikinen ostoksemme on myös arvovalinta. Ja tätä vastuuta emme pääse pakoon, halusimme tai emme. Emme koskaan osta vain tuotetta, vaan ostamme samalla paljon enemmän. Ostaessamme jotain, päätämme, minkälaista yritystoimintaa tuemme. Ostammeko pieneltä suomalaiselta luomutilalliselta, joka työllistää kolme saman kylän asukasta, vai ostammeko massatuotantoa kiinalaistehtaalta, joka ei maksa kunnon korvausta työntekijöilleen ja dumppaa jätteensä viereiseen jokeen. Se, jonka pussiin rahamme laitamme, saa tuolloin rahaa, jolla jatkaa toimintaansa.
Voimme omilla ostopäätöksillämme valita, tuemmeko luomua, reilua kauppaa, joutsenmerkkiä, avainlipputuotteita, eläinkokeettomuutta, turkistuotantoa, mikromuovien käyttöä, lapsityövoimaa ja niin edelleen. Kun pysähtyy miettimään, on kuluttajalla paljon enemmän vastuuta kuin on ehkä ajatellutkaan. Enkä ole itsekään todellakaan yhtään pyhimys, mutta pyrin kuitenkin olemaan tiedostava ja harkitseva kuluttaja. Kuten olen jo aikaisemminkin kirjoittanut, en myöskään usko ehdottomuuteen tai täydellisyyteen. Uskon, että se, että pyrkii tekemään parhaansa ja tekee pääsääntöisesti hyviä valintoja, riittää jo pitkälle. Täydellinen ei tarvitse olla.
Niinpä sen sijaan, että nykyään haluaisin paljon ja halvalla, painavat ostotilanteessa vaakakupissa ihan muut asiat. Mistä materiaalista tuote on valmistettu? Missä se on valmistettu? Onko se mahdollisesti luonnonmukainen tuote? Onko tuote sellainen, että ihan oikeasti tarvitsen ja tulenhan varmasti käyttämään sitä? Tuleeko tuote kestämään käytössä vähintään 5-10 vuotta, mieluiten hamaan tappiin? En tee nykyään lähes koskaan huonoja heräteostoksia, koska harkitsen ja punnitsen ostosta tarkkaan. Tämä ei tarkoita siis sitä, etten koskaan tekisi heräteostosta, vaan sitä, että myös heräteostosten kohdalla kysyn itseltäni nämä kysymykset ja silloin heräteostoksenikin ovat niitä, jotka päätyvät varmasti pitkäaikaiseen käyttöön.
Tässä vielä ihan konkreettisia muutoksia kulutustottumuksissani:
Kosmetiikka: Olen siirtynyt yhä enemmän luonnonkosmetiikkaan. Lisäksi arvostan kotimaisuutta ja avainlippua.
Siivoustuotteet: Olen siirtynyt mahdollisimman paljon ekologisiin tuotteisiin. Myös Joutsenmerkki-tuotteita käytössä.
Vaatteet: Ostomäärä on vähentynyt todella paljon, samoin omistamieni vaatteiden määrä. Ennen jokaista ostosta harkitsen, onko vaate tarpeellinen, onhan sillä varmasti käyttöä vuosiksi eteenpäin ja että se on laadukas. Tarkistan materiaalilapusta, että tuote ei ole valmistettu materiaaleista, jotka nukkaantuvat/rikkoontuvat tms helposti. Ostan mielummin yhden kalliin ja laadukkaan tuotteen kuin 5 halpaa ja huonoa. Ostan mielelläni käytettyjä vaatteita kirpputoreilta tai nettikirpputoreilta. Esimerkiksi vuosijuhlamekon löysin Facebookin kautta 15 eurolla.
Sisustustavarat/huonekalut: Ostan sisustustavarat yleensä joko käytettyinä tai sitten sellaisia ajattomia tuotteita, joilla tiedän olevan jälleenmyyntimahdollisuus ja -arvoa myös tulevaisuudessa (esim Artek, Kartell). Olen ostanut paljon tarpeellista sisustustavaraa, kuten keittiöntuolimme tori.fi:n ja facebookin kautta. En tee myöskään kodin tuotteiden osalta paljonkaan heräteostoksia, vaan pyrin ostamaan lähinnä tarpeeseen.
Onko teillä vinkkejä, miten tulla kuluttajana vielä tiedostavammaksi? Ja ovatko omat kulutustottumuksenne muuttuneet vuosien saatossa?
-Netta
Lue lisää aiheesta:
Kulutusfilosofiani, osa 1: Miksi olen vaihtanut luonnonkosmetiikkaan?
Miksi en (enää) osta Kiinakaupoista?