Tavallisen arjen parhaat onnenhetket

Kun tulen töistä kotiin ja Frida-koira odottaa ovella. Meillä on tapana mennä aina heti kotiintuloni jälkeen hetkeksi sohvalle halimaan.

Kun herään lauantaisin aina miestä myöhemmin ja hän on keittänyt valmiiksi kahvit. Juon sen joko Iittalan Taika-mukista tai mukista, jota koristaa Ruotsin kuningasperheen kuva.

Kun postilaatikosta kolahtaa aikakauslehti, jonka saapumista on jo vähän ehtinyt odotella. Ensin selaan koko lehden kertaalleen läpi ja sitten luen ensimmäisenä kaikista kiinnostavimmat jutut.

Kun olen vaihtanut puhtaat lakanat ja saa nukkua niissä ensimmäisen yön. Niiden pinta on vielä jämäkkä ja ne tuoksuvat puhtailta.

Kun on vähän vilu ja kipeä olo, ja menen lämpimään kylpyyn ja luen siellä kirjaa. Joskus otan myös jonkun juoman mukaan, toisinaan sytytän kynttilöitä.

Kun menen suihkuun pelkässä kynttilänvalossa ja kuuntelen samalla musiikkia tai äänikirjaa.

Kun työpäivän keskellä istahdan kahvikupin kanssa nojatuoliin ja kuuntelen ystävän  lähettämän pitkän ääniviestin – ja vastaan siihen. Se tuo kaivatun tauon työntekoon ja sen jälkeen jaksaa taas työskennellä tehokkaammin.

Kun menen lounaalle jonnekin erityisen hyvään ruokapaikkaan ystävän kanssa ja unohdan kokonaan, että työpäivää on vielä jäljellä. Sen jälkeen loppupäivä vilahtaa nopeasti.

Kun käyn ystävän kanssa kirpputorilla ja löydän jotain sellaista, mitä olen jo pitkään etsinyt. Silloin ilahduttaa yleensä sekä hinta että se, että löytö on 2nd handia.

Kun tiedän, että joku lempisarjoistani (esim This is Us, Ensitreffit alttarilla tai Vain elämää) tulee telkkarista ja linnoittaudun sohvalle teekupin kanssa, diffuuserin pulputellessa rauhallisesti vieressä. Ja tietenkin valaistuksena kynttilät.

Kun Viivi-kissa tulee viereen vaatimaan huomiota ja kehrää suloisesti.

Kun joku lukija jättää ihanan kommentin blogiin ja saan koittaa keksiä yhtä kivan vastauksen.

Kun ratikka tulee pysäkille juuri silloin kun saavun itse sinne, enkä joudu odottelemaan sitä tai myöskään juoksemaan sen perässä.

Onnistumisen tunne töissä, kun saan jonkun jutun hoidettua omasta mielestäni hyvin.

Hyvä ja ajatuksia herättävä keskustelu kenen tahansa kanssaihmisen kanssa.

Joka-aamuinen caffe latte töissä.

Kun on olen onnistunut löytämään jonkin todella mielenkiintoisen kirjan, jota ei lainkaan malttaisi päästää käsistään.

***

Löytyikö tuttuja juttuja? 🙂

-Netta

Puheenaiheet Oma elämä Ajattelin tänään

3 x Yle Areena -sarjavinkki

Laitoin kesällä Netflix-tilaukseni katkolle, koska silloin tuli oltua niin vähän kotona, eikä oikeastaan ollut aikaa katsella kovinkaan paljon sarjoja. En ole vieläkään ottanut tilaustani takaisin, koska olemme viime aikoina katselleet niin paljon sarjoja Yle Areenasta. Tämä on kyllä pelkästään hyvä juttu, että verorahoille saa ihan oikeasti vastinetta. Ajattelin vinkata muutaman hyväksi havaitun sarjan, sillä varsinkin näin syys- ja talviaikaan niille on aina tilausta.

Uutishuone

Uutishuoneen tapahtumat sijoittuvat vuosien 1968-1979 välille, sen aikaiseen Yleisradion toimitukseen. Sarjan päähenkilö on Krista Kososen upeasti esittämä Raija, joka on nuori journalisti, joka aloittaa työskentelyn toimittajana Yleisradiossa. Muissa rooleissa nähdään muun muassa Svante Martin, Samuli Vauramo, Eero Ritala, Juho Milonoff ja Noora Peltokukka.

Sarja on erittäin mielenkiintoinen kuvaus omasta aikakaudestaan. Ensinnäkin se kertoo Raijan tarinan – sen, millaista oli elää naisena 70-luvulla ja yrittää luoda uraa, kun odotuksena oli se, että nainen hankkii nuorena lapsia ja jää kotiin hoitamaan heitä. Mahdollisuudet edetä uralla olivat vähintäänkin haastavat, ja moni muukin asia oli paljon monimutkaisempaa kuin nykyään. Sarjassa käsitellään mielenkiintoisella tavalla myös tuon ajan merkittäviä historiallisia tapahtumia sekä uutistoimituksen toimintaa 70-luvulla.

Sarja oli erittäin fiksu, nokkela, sivistävä ja ajattelemaan laittava. Ihan ensimmäisen jakson jälkeen en vielä täysin vakuuttunut, mutta sarja muuttui koko ajan paremmaksi loppua kohden ja yllättävät tapahtumat seurasivat toisiaan. Näyttelijät loistivat rooleissaan, ihan erityisesti on pakko kehua vielä Krista Kososen ja Svante Martinin roolisuorituksia.

Suden hetki

Suden hetki on kotimainen sarja, jonka pääosassa on Malla Malmivaaran näyttelemä Heta. Hetan puoliso Janne katoaa kuin tuhka tuuleen, ja katoamismysteeriä selvittäessään Heta törmää miesten eroterapiaryhmää vetävään entiseen puolisoonsa Tonyyn. Sattumien kautta myös Hetasta tulee ryhmän jäsen, vaikkei hän tiedä onko hän eronnut vai missä hänen kadonnut puolisonsa Janne on (eikä Heta edes ole mies). Eroryhmän metodit ovat erittäin extremejä ja ne herättävät kussakin ryhmän jäsenessä erilaisia tunteita ja muistoja. Henkilöiden menneisyyksiin kurkistetaan takaumien avulla.

Sarjan muissa rooleissa ovat muun muassa Marc Gassot, Eero Milonoff, Ville Keskilä, Elias Keränen, Sampo Sarkola ja Jonna Järnefelt.

Suden hetki on erittäin omaperäinen ja kiinnostava sarja. Itselläni kesti jälleen pieni hetki päästä sarjan ”imuun”, koska se on toteutettu niin omaleimaisella tyylillä ja hetken aikaa ajattelin, että sarja on liian ”outo”, kunnes sitten yhtäkkiä tajusinkin tykkääväni siitä. Sarja oli täynnä mielenkiintoisia henkilöhahmoja, joiden jokaisen elämäntarinaa avattiin kiinnostavasti. Katoamismysteerit ovat toki aina myös mielenkiintoisia, mutta loppupeleissä sarjan keskiöön nousivat aivan muut jutut, kuin pelkästään Jannen katoaminen.

Sarjan trailerin voit katsoa täältä: https://areena.yle.fi/1-50103351

Päivät joina kukat kukkivat

Päivät joina kukat kukkivat (De dagar som blommorna blommar) on ruotsalainen, kolmiosainen minisarja vuodelta 2019. Sarjassa kerrotaan kolmen keskiluokkaisen perheen vaiheita 1970-luvulta nykypäivään. Sarjassa perheitä seurataan limittäin, samoin eri aikakausia. Sarjassa näytetään mielenkiintoisella tavalla se, miten lapsuuden tapahtumat ja vaiheet seuraavat ihmisiä myös aikuisuudessa ja kuinka vahvasti ne vaikuttavat yhä vuosienkin päästä. Se kertoo myös siitä, miten kultaisten julkisivujen takana voi piillä paljon surua, draamaa ja ongelmia ilman, että se näkyy ulospäin. Yksi sarjan teemoista on myös elämän hauraus ja arvoituksellisuus.

Sarjan päärooleissa nähdään muun muassa Eva Röse, Rebecka Hemse, Johan Rheborg ja Magnus Knepper, ja se on ohjannut kirjailija-ohjaaja Jonas Gardell.

Olen suuri ruotsalaisten sarjojen ystävä, ja tämäkin sarja vei minut heti mukanaan. Sarja oli kuvattu todella mielenkiintoisella tavalla, ja se pääsi muutamassa kohdin yllättämään isosti. Katsoin kaikki kolme jaksoa putkeen ollessani kipeänä – kertonee siitä, että todella tykkäsin sarjasta.

***

Tällä hetkellä katsomme Yle Areenasta Solsidanin viimeisintä kautta uudelleen, sillä sarjasta ilmestyy ihan pian uusi tuotantokausi (jee!). Onko teillä suositella joitain muita hyviä sarjoja, jotka löytyvät Areenasta?

-Netta

Lue myös:

3 x Netflix -vinkki

Leffaklassikko Yle Areenasta: Liian paksu perhoseksi

12 vuoden ajan kuvattu elokuva – Boyhood

Kulttuuri Leffat ja sarjat