Parhaat näkemäni elokuvat

Olen törmännyt todelliseen first world problemiin: mulla on nykyään usein vaikeuksia löytää kivoja ja hyviä elokuvia katseltavaksi. En ole aivan varma, mistä tämä johtuu – joko siitä, että suoratoistopalveluiden leffat eivät ole ihan A-luokkaa, tai siitä että olen jo nähnyt kaikki parhaat leffat. Tai ehkä olen vain ylipäänsä nirso leffojen suhteen, ja minun makuani olevia leffoja ei vain tehdä niin paljon. Mene ja tiedä, mutta usein vain on se tunne, että en löydä mitään kivaa leffaa katseltavaksi tai jos katson jonkun, se ei säväytä kovinkaan paljon.

Koska uskon, että moni muukin ”kärsii” tästä samasta ongelmasta (jota nyt ei voi todelliseksi ongelmaksi kutsua vitsilläkään), päätin laittaa jakoon omat all time favorite -leffani, joista varmaan kaikki olen nähnyt useampaan kertaan. Ehkäpä näiden perusteella joku saa myös kuvan leffamaustani ja osaa antaa suosituksia leffoista, joista voisin tykätä?

Parhaat näkemäni elokuvat:

– Forrest Gump

En saa päähäni, koska näin ensimmäisen kerran Forrest Gumpin, ehkä noin parikymppisenä. Forrest Gump on kyllä varsinainen klassikoiden klassikko, ja mielestäni kaikkien pitäisi katsoa se. Elokuva on voittanut kuusi Oscaria ja kolme Golden Globea. Elokuvassa on erittäin omaleimainen tarina, kerrontatyyli ja päähenkilö – nimeltään siis Forrest Gump. Forrestiin ei voi olla tykästymättä, ja koko leffan ajan sitä vain toivoo, että Forrestille käy hyvin. Forrest on hieman omalaatuinen mies, jolla on uskomaton elämäntarina. Hän on sattumalta päässyt elämänsä aikana tapaamaan monia kuuluisia henkilöitä ja vaikuttamaan moniin tärkeisiin tapahtumiin, vaikka ei sitä itse ehkä ihan täysin ymmärräkään. Forrestin elämässä tärkeimpiä henkilöitä ovat hänen oma äitinsä sekä Jenny-niminen tyttö, josta tulee myöhemmin hänen ensirakkautensa. Vaikka Forrest Gump on hyvänmielen elokuva, on siinä myös mukana hieman surullisempia ja haikeampiakin sävyjä.

– Saksikäsi Edward

Tämän elokuvan olen nähnyt ensimmäisen kerran jo teini-ikäisenä, ja se jäi heti ikisuosikikseni. Elokuvan on ohjannut Tim Burton, ja sen pääosaa esittää mainio Johnny Depp, ja hän tekee sen erinomaisesti. Elokuva kertoo erään keksijän luomistyön tuloksesta, Edward-nimisestä miehestä, jolla on käsien tilalla sakset (koska keksijä kuoli kesken luomisprosessiin eikä saanut käsiä valmiiksi). Sattuman kautta Edward päätyy asumaan ihan tavalliseen perheeseen, tavalliseen lähiöön. Aluksi kaikki sujuu hyvin, ja Edward saa paljon huomiota saksikäsiensä ansiosta ja pääsee leikkaamaan muun muassa pensasaitoja ja hiuksia. Edward myös rakastuu. Ikävän välikohtauksen seurauksena asiat luisuvat kuitenkin alamäkeen, eikä Edwardin elo lähiössä voi jatkua enää samalla tavalla. Ihana elokuva erilaisuudesta ja toisaalta siitä, miten vaikeaa sitä voi olla hyväksyä.

– Amélie

Olin 16-vuotias, kun näin jouluaattona televisiosta Amélien. En ole varma, onko mikään muu leffa onnistunut tekemään niin isoa vaikutusta, kuin tuo elokuva silloin. Olin opiskellut viidenneltä luokalta lähtien ranskaa ja haaveilin pääseväni Pariisiin, joten jo pelkästään ranskan kieli ja Pariisi elokuvan miljöönä tekivät vaikutuksen. Mutta erityisesti elokuvan omaleimainen kerrontatyyli ja sen ihana päähenkilö Amélie veivät sydämeni. Halusin olla itse kuin hän! Amélie on nuori ranskalainen nainen, joka on töissä kahvilassa. Hän näkee ympäröivän maailman omalla tavallaan, ja haluaa toteuttaa hyviä tekoja muille ihmisille. Amélie rakastuu Nino-nimiseen mieheen, mutta pelkää kohdata tämän. Elokuva on erittäin omaperäinen ja siinä on kiinnitetty huomiota moniin pikkuseikkoihin, ja ehkä suurimman vaikutuksen teki tuolloin (ja edelleen) se, ettei sitä voi mielestäni verrata mihinkään toiseen elokuvaa. Ehdottomasti hyvän mielen leffa.

– Koskemattomat

Myös tämä elokuva on ranskalainen, ja se kertoo hyväntuulisen ja mukavan erilaisen tarinan. Ja mikä parasta, elokuva perustuu tositapahtumiin. Elovassa neliraajahalvaantunut miljonääri Philippe etsii itselleen avustajaa, ja vähävarainen Driss saapuu paikalle vain saadakseen allekirjoituksen työvoimatoimiston paperiin voidakseen osoittaa hakeneensa töitä. Philippe kuitenkin päätyy palkkaamaan Drissin koeajalle, ja pikku hiljaa käy ilmi, että Driss on erinomainen avustaja Philippelle. Vaikka he ovat täysin erilaisia, eri ikäisiä ja yhteiskunnan eri ääripäistä, miehillä synkkaa hyvin ja he oppivat molemmat toisiltaan paljon. Elokuva käsittelee tärkeitä teemoja lämminhenkisen huumorin kautta, ja se on varmaan yksi syy siihen, että siitä on tullut kaikkien aikojen menestynein ei-englanninkielinen elokuva.

– Crazy Stupid Love

Tämä leffa taitaa edustaa listauksessani vähän ”uudempaa” tuotantoa, ja on jollain tapaa vähän erilainen kuin muut. Mutta ihan todella hyvä! Elokuva kertoo keski-ikäisesti Cal Weaveristä, joka saa tietää vaimonsa Emilyn pettäneen häntä. Calin elämä ajautuu kriisiin, ja hän saa yllättävää apua paikalliselta pelimieheltä, itseään huomattavasti nuoremmalta Jacobilta. Elokuvassa seurataan myös Calin ja Emilyn lapsia Mollya, Robbieta ja Hannahia. Robbie on palavasti rakastunut lastenhoitajaansa, joka puolestaan on rakastunut Robbien isään Caliin. Hannah puolestaan on muuttanut jo pois kotoa, mutta hänen elämänsä kietoutuu yllättävällä tavalla mukaan juoneen. Elokuvassa on loistava roolitus, ja juoni hauska, lämminhenkinen ja yllätyksellinen. Henkilöhahmot ovat loistavia ja sopivan erilaisia keskenään.

-The Great Gatsby

Ihanaa 1920-luvun tunnelmaa ja pukuloistoa sekä traaginen rakkaustarina, niistä on The Great Gatsby tehty. Päärooleissa loistavat Leonardo DiCaprio, Carey Mulligan ja Tobey Maguire, jotka hoitavat roolinsa erinomaisesti. Musiikki, kuten Lana Del Reyn Young and Beautiful viimeistelee kokonaisuuden. Tarina kertoo salaperäisestä miljonääristä Jay Gatsbystä, joka järjestää hulppeita juhlia ja kestitsee vieraita suuressa kartanossaan. Hän on rakastunut varattuun naiseen Daisyyn, mutta suhteelle on lukuisia esteitä. Gatsbyn salaperäisyyden takaa löytyy suurta surua ja epävarmuutta, ja tarina eteneekin loppua kohti erittäin traagisesti.

– Tähtiin kirjoitettu virhe

Tämä elokuva oli jonkinlainen ilmiö joitain vuosia sitten. Luin siitä Hesarista ja päätin, että tämä on nähtävä. Menimme ystäväni kanssa katsomaan elokuvan leffateatteriin, ja se on ainoa kertoa, kun olen itkenyt elokuvissa. Ja niin itkivät kaikki muutkin ympärillämme, se oli varsinainen nyyhkytyskonsertti 😀 Sittemmin olen myös lukenut kirjan, jonka pohjalta leffa tehtiin. Elokuva kertoo siis 16-vuotiaasta syöpää sairastavasta Hazelistä, joka rakastuu Augustus-nimiseen 17-vuotiaaseen poikaan, jolla on aiemmin ollut luusyöpä. Nuoret viettävät paljon aikaa yhdessä, ja he käyvät yhdessä Amsterdamissa tapaamassa Hazelin ihailemaan kirjailijaa. Loppua kohden tarinassa tapahtuu erittäin synkkä ja odottamaton käänne, jonka vuoksi katsojalla on hyvä olla nenäliinat messissä. Tarina on ihana ja lämminhenkinen, ja vaikka kohderyhmää ovatkin teinit, sopii tämä erinomaisesti aikuisillekin.

Tässä nyt lempileffat, jotka ihan ensimmäisenä tulivat mieleeni. Toki hyviä leffoja on muitakin, esimerkiksi 500 days of Summer, Pay it Forward, Precious, Love Actually ja Austalia.

Olivatko nämä leffat teille tuttuja? Ja erityisesti, osaisitko suositella joitain hyviä leffoja joista voisin tykätä? 🙂

-Netta

Lue myös:

Leffaklassikko: Liian paksu perhoseksi

Leffavikki: Amy

Leffavinkki: Boyhood