Takaisin arkeen

Niin vain tulivat tämänkin kesän kesälomat meikäläisen kohdalla päätökseen. Juuri nyt fiilis on vähän haikea – lomailua olisi mielellään jatkanut vielä. Jotenkin pystyn tavoittamaan kiinni samanlaisesta tunteesta kuin lapsena ja nuorena – takana on monipuolista ja hauskaa lomailua ja jonkinlaista vapaudenkin tunnetta, ja yhtäkkiä se päättyy kuin seinään ja on taas aika käyttää suuri osa ajastaan sisällä istuen ja velvollisuuksia suorittaen. Jotenkin sain noista vanhoista tunteista niin hyvin kiinni, että tirautin eilen jopa pari kyyneltäkin aiheen ja kyseisten tunteiden äärellä! Pystyin yhtäkkiä muistamaan elävästi sen, miten ikävältä kouluun paluu joinain vuosina tuntui, kun koulussa ei odottanut kuin yksi kaveri ja sitä pelkäsi, jatkuuko kiusaaminen jälleen vai olisivatko asiat tänä vuonna muuttuneet. Toisaalta taas, varsinkin vielä alaluokilla kouluun paluussa oli joitain kivojakin juttuja – uusi reppu, uudet koulutarvikkeet ja uusia kouluvaatteita, ne muutamat kaverit jotka siellä odottivat ja kivoja uusia kouluaineitakin.

Aikuisena arki ja loman päättyminen aiheuttavat toisenlaisia mietteitä. Kirjoittelin jo aiemmin blogissa siitä, miten olen paljonkin pohtinut ajankäyttöäni ja sitä, mihin haluan aikaani priorisoida. Nyt arjen taas käynnistyessä ovat nämä samat mietteet jälleen voimistuneet. Samoin vähän ahdistaa edelleen tämä oravanpyörä, kun tiedän lomailevani seuraavan kerran varmaan muutaman päivän jouluna ja sitten todennäköisesti seuraavan kerran pidempään vasta ensi kesänä. Joku siinä vähän surettaa, että tätäkö se elämä on. Ja niinhän se kyllä monilla meistä onkin, vuosikymmenestä toiseen. Mutta ehkäpä vielä totun siihen, ja jos en, niin sitten täytynee itse kehitellä jotain muita ratkaisuja.

Toki arjessa on myös omat hyvät puolensa ja asioita, joita siitä kaipaa kun on hetken aikaa lomaillut. Kesälomalla eletään vähän sellaista reissulaisen elämää ja yövytään milloin missäkin – hotelleissa ja muissa majoituksissa, sukulaisten luona ja mökeillä. Fasiliteetit voivat olla vähän vaihtelevaa luokkaa, ja omaa sänkyä ja suihkua voi ajan mittaan tulla ikävä, samoin kuin monia muita omia tavaroita tai arjen rutiineja (kuten omaa kahvinkeitintä, ihonhoitorutiineita joita on hankalaa toteuttaa mökillä ja omaa pyykinpesukonetta).

Itse odotan arjelta eniten sitä, että on taas enemmän aikaa olla myös omassa kodissa, ehtii paremmin nähdä ystäviä ja on myös aikaa harrastuksille, kuten joogalle ja blogille. Elämään tulee enemmän ryhtiä ja struktuuria, ja saa erinäisiä projekteja ja rästihommia eteenpäin. Syksyn tulo tarkoittaa itselleni myös kynttilöiden polttoa, villasukkia, teen lipittämistä, viltteihin kääriytymistä ja televisiomaratoneja. Syksyisinhän alkaa aina vaikka kuinka monta hyvää uutta sarjaakin!

Tosin, ihan vielä ei edes tarvitse puhua syksystä. Vaikka loma loppuu, niin kesä jatkuu vielä ainakin elokuun loppuun asti. Meillä on tarkoituksena töiden alettuakin viikonloppuisin käydä mökillä, ja sielläkin jaksaa vähän paremmin tehdä puutarhahommia, jos ei ole hirmuinen helle.

Summa summarum: vaikka tänään vähän harmittaakin loman loppuminen, uskon että arki asettuu taas pian uomiinsa, ja loman jälkeen myös osaa arvostaa joitain juttuja omasta arjesta enemmän. Tänä vuonna lomani olivat kolmessa eri pätkässä, ja ensi vuonna yritän kyllä saada kaikki neljä viikkoa putkeen. Käsittääkseni nimittäin psykologitkin suosittelevat sitä, että lomaa olisi aina pidempi pätkä putkeen – siinä pääsee paremmin irtautumaan arjesta ja töistä. Ja on minulla kyllä harkinnassa nyt sellainenkin, että talvella ottaisin vaikkapa viikon lomaa ja lähtisimme jonnekin reissuun synttäreideni kunniaksi. Mutta se on vielä täysin harkinnan asteella, katsellaan sitä myöhemmin.

Mitä ajatuksia loman loppuminen & arkeen paluu aiheuttaa teissä?

-Netta