Tammikuun parhaat jutut

Niin saapuu tämäkin tammikuu päätökseensä – onneksi! Kuten jo aiemmin kirjoittelinkin, ei tammikuu ole koskaan ollut lempikuukauteni (vaan varmaan se eniten inhokki), ja saati sitten tässä kirotussa koronamaailmantilassa. Tammikuun tahmeus ja oma päänsisäinen apeuteni on näkynyt täällä blogissakin hidastuneena päivitystahtina, kun on tuntunut ettei ole oikein mitään uutta sanottavaa ja ettei myöskään aina viitsi kirjoittaa vain koronasta.

Mutta nyt katse kohti helmikuuta ja kevättä! Ja päätin kuitenkin listata taas blogiin kuluneen kuukauden parhaat jutut, huomatakseni myös, että myös hyviä juttuja mahtui tammikuuhun.

-Paras elokuva: Seurapeli

Olisin halunnut mennä katsomaan tämän kotimaisen leffan jo leffateatteriin, mutta kiitos nykyisen maailmantilanteen, niin ei käynyt. Sen sijaan vuokrasimme leffan nyt eräänä viikonloppuna Applen elokuvapalvelusta, kun se oli sinne ilmestynyt. Tykkään paljon kotimaisista leffoista, sillä niissä on usein enemmän samaistumispintaa kuin esimerkiksi amerikkalaisissa elokuvissa. Seurapeli sijoittuu kauniiseen mökkimaisemaan, ihanaan vanhaan huvilaan, jonne vanha kaveriporukka kokoontuu. Porukalla on pitkä historia, he ovat kasvaneet aikuisiksi ja monia muutoksia on tapahtunut kaikkien elämässä. Silti vanha suola janottaa itse kutakin ja ihmissuhteet ovat monimutkaisia – kuten aina. Leffassa on mukana Suomen eturivin näyttelijöitä, kuten Laura Birn, Emmi Parviainen, Iida-Maria Heinonen, Eero Milonoff, Paula Vesala ja Samuli Niittymäki. Osa leffan käänteistä meni jo hieman epäuskottavan puolelle, mutta tykkäsin silti yleisesti ja kouluarvosanaksi antaisin tälle leffalle ehkä 8,5.

-Paras Sarja: How to get away with murder

Aloitin tämän sarjan katselemisen muistaakseni elokuussa, ja nyt tammikuussa tulin sarjan loppuun. Tiedättekö sen tunteen, kun on katsonut pitkään jotain sarjaa aika intensiivisestikin, ja sen hahmoista tulee tosi tuttuja, ja sitten koko sarja päättyy ja tiedät ettei uusia jaksoja todennäköisesti tule enää koskaan? Tämän fiiliksen äärellä olen nyt ollut. How to get away with murder -sarjan pääroolissa on todellinen bosslady, juristi ja yliopistonlehtori Annalise Keating, joka kerää muutaman opiskelijan ryhmän, jotka pääsevät auttamaan häntä myös hänen asianajokeisseissään. Pian tapahtuu jotain odottamatonta – eräs Keatingille läheinen henkilö murhataan. Tämä tapahtumasarja on ensimmäisen kauden keskiössä ja muutkin kaudet nivoutuvat sen kanssa yhteen. Kyseessä on siis rikossarja, jossa myös käsitellään asianajokeissejä ja joukossa on myös paljon ihmissuhdedraamaa. Tämän sarjan tapahtumat ovat kaukana samaistuttavista, ja aika ajoin siinä oli jo itseäni vähän ärsyttäviäkin jenkkisarjoille ominaisia piirteitä, mutta silti se onnistui myös olemaan todella koukuttava ja piti kyllä minut otteessaan. Iso kiitos siitä menee pääosan esittäjälle, huikealle Viola Davisille, joka vetää Annalise Keatingin roolin ihan täysillä. Hän voitti roolistaan ensimmäisenä mustana naisena parhaan pääosan Emmy-palkinnon.

-Paras sisustusjuttu: uusi matto keittiössä

Olemme asuneet jo yli kaksi vuotta tässä asunnossa, ja lähes koko sen ajan olen miettinyt, että keittiön pöydän alle olisi kiva saada matto – mutta en ole kuitenkaan saanut tehtyä asialle mitään. No, nyt sain erään yhteistyön kautta valita itselleni maton, ja päädyin valitsemaan itämaistyylisen punaisen maton keittiöön. Ja se on ihan tosi nätti ja sopii paikalleen todella hyvin! Matosta on tulossa lähiaikoina kuvia Instagramini puolelle, mutta täytyy muistaa laittaa kuvia jossain vaiheessa myös tänne. 🙂

-Paras luonnonilmiö: lumi

Tammikuussa saatiin vihdoin lunta tänne eteläänkin, ja ai että miten tykkään! Osa ihmisistä kyllä sadatteli jo, että lunta on liikaa ja pakkastakin jossain vaiheessa liian paljon osan mieleen, mutta itse en valita yhtään. Tykkään niin paljon lumesta, ja esimerkiksi viime vuoden täysin lumeton talvi ja noin kahdeksan kuukautta kestänyt harmaus oli omalle pääkopalleni raskasta. Sen sijaan lumi on niin ihanaa ja tekee maisemasta niin kauniin. Myös meidän Frida-koiramme on suuri lumen ystävä ja hän on nauttinut täysin rinnoin, kun on päässyt lumikasoihin peuhaamaan. Itselläni on sellainen haave, että pääsisin hiihtämään vielä tänä talvena, mutta katsotaan toteutuuko se, koska minulla ei ole suksia.

-Paras äänikirja: Kjell Westön Tritonus

Kjell Westön romaaneista suurin osa tapahtuu menneessä ajassa, ja aika moni sijoittuu Helsinkiin. Tritonus on siitä erilainen, että se tapahtuu nykyajassa tai oikeastaan lähitulevaisuudessa, jossain koronan jälkeisessä maailmassa. Tapahtumapaikkana on saaristokunta Ravainen. Kirjan päähenkilö on kapellimestari Thomas Brander, joka on rakennuttanut Ravaisiin suuren vapaa-ajankodin Casa Tritonuksen. Kirjassa seurataan hänen kotiutumistaan Ravaisiin sekä saaristokylän elämänmenoa ja ihmisiä. Kirja etenee melko verkkaisesti eikä siitä tapahdu mitään super yllättäviä juonenkäänteitä, mutta tämä on ollut täydellinen kirja kuunneltavaksi sängyssä ennen nukahtamista. Kerronta on suhteellisen verkkaista ja kirja on pitkä, joten olen kuunnellut tätä koko tammikuun, mutta loppu ei häämötä lähelläkään. En silti sanoisi, että kirja on tylsä, koska olen kyllä aika nirso kirjojen suhteen ja yleensä lopetan aina kirjat, jotka ovat tylsiä. Sanoisinkin Tritonuksen olevan juuri sopivan rauhallista ja verkkaista iltalukemista/-kuuntelemista.

Monta kivaakin juttua mahtui siis kuitenkin tähänkin tammikuuhun! Ja nyt innolla kohti helmikuuta ja toivottavasti entistä aurinkoisempia päiviä. Helmikuuhun pitäisi myös kuulua muutama kiva kohtaaminen ystävien kanssa, niitä odotan todella kovasti. Oikein ihania talvipäiviä sinne kaikille <3

-Netta

Kommentit (6)
  1. Näitä kuukauden yhteenvetoja ja parhaita juttuja on kiva lukea! 🙂

    En ole nähnyt tuota Seurapeli-leffaa, mutta kuullut paljon kehuja siitä ja haluaisin kyllä nähdä! Luultavasti kuitenkin odotan, jos se tulisi jossain vaiheessa johonkin ilmaiseksi katsottavaksi. Muutenkin olen todella ”laiska” katsomaan elokuvia, enkä edes muista koska viimeksi olisi katsonut mitään. Tämä kuitenkin kiinnostaa!

    Sarjojakaan en kauheasti katso, mutta nyt innostuin, kun Aikuiset-sarjasta tuli kakkoskausi ja olen ihan koukussa ja ihastunut siihen 😀 Haluaisin vain katsoa sitä loputtomiin ja uppoutua tähän maailmaan <3

    Olen kyllä ihan samaa mieltä lumesta. Vaikka en ole mikaan suuri talven ystävä, niin tämä lumi ja pakkanen on kuitenkin ollut mukavaa vaihtelua ja varsinkin lumi valaisee ihanasti ja muutenkin tämä pieni pakkanen on paljon mukavampaa kuin kamalat loskakelit. Ja parasta tässä helmikuun alussa on myös se, että päivä pitenee taas vähitellen ja valo lisääntyy illoissakin 🙂

    Ihanaa helmikuun alkua Netta! <3

    1. Voi miten mukavaa kuulla! 🙂 Toivottavasti näistä löytyisi jotain kivoja vinkkejä lukijoillekin.

      Olen huomannut itsekin, että olen tullut vähän laiskaksi leffojen katselun suhteen, mutta aina toisinaan tulee kuitenkin jotain katsottua. Tämä leffa ei kyllä ollut mikään niiiin suuri timantti, etteikö voisi ihan hyvin odottaa siihen asti, että se tulee jonnekin ilmaiseksi katsottavaksi. Mutta ihan kelpo elokuva kuitenkin! 🙂

      Olen kuullut paljon hyvää tuosta Aikuiset-sarjasta, ja muistaakseni tyyliin katsonutkin yhden jakson. Mutta sarjojakin on maailmassa nykyään niin hirveästi, että kaikille ei riitä aika! Täytyy koittaa kuitenkin vielä jossain vaiheessa ehtiä katsoa tuokin 🙂

      Me ollaan kyllä niiiin täysin samalla linjalla lumesta ja pakkasesta! Paljon parempi näin, kuin se ikuinen pimeys. Siksi mua melkein ärsyttää nyt kaikki valittavat kommentit lumesta/pakkasesta. Kaikesta sitä pitääkin aina valittaa. 😀 Ja ai että, en malta odottaa tuota päivän pitenemistä ja auringonlaskuja!

      Oikein ihanaa alkanutta helmikuuta sinnekin <3

  2. Niin samaa mieltä tuosta lumesta! En ole mikään lumen suurin fani, mutta kyllä se viime talven lumettomuus ja pelkkä harmaus oli sen verran rankkaa, että kaikki tämän talven kinokset on ottanut ilolla vastaan. Myös pieni pakkanen on paljon mukavampaa kuin jatkuva hähmäinen vesisade ja kylmän kostea ilma. 🙂

    Niin ihania kuvia tässä postauksessa, sinä ja Frida niin söpöinä! <3

    https://astuharhaan.wordpress.com/

    1. Joo, siis se viime vuoden 8 kk kestänyt pimeys ja synkkyys oli jotain niin raskasta! Siksi tuntuu ihan erityisen ihanalta tämä lumi ja en valita pakkasistakaan – loppuviimeiseksi nekin ovat vain pukeutumiskysymys. 🙂 Ja miten ihanalta tuntuukaan sitten kevät kunnon talven jälkeen! 🙂

      Ja voi kiitos paljon! Pitkästä aikaa käskin miehen nappaista oikein järkkärillä kuvia, kun oltiin mökillä käymässä. 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *