Yrjönkadun uimahalli on hyggeintä, mitä verorahoilla saa

Joistain paikoista muodostuu itselle turvasatamia. Hyvän olon paikkoja, joissa sielu lepää ja virkistyy. Kuin huomaamatta minulle tällaiseksi on tullut Yrjönkadun uimahalli Helsingin keskustassa.

Juurikin tässä eräänä päivänä olin totaalisen puhki ja loppu poikkeuksellisen pitkän ja rankan työpäivän jäljiltä. Kello oli kuusi illalla, mutta en voinut mennä kotiin, koska siellä oli juuri asuntonäyttö meneillään. Pohdin kuumeisesti, minne menisinkään aikaani tuhlaamaan. En todellakaan olisi jaksanut lähteä pyörimään kaupungille (enkä sitä paitsi halunnut ostaa mitään turhaa) eikä kahvilassa notkuminenkaan kiinnostanut. Sitten kuulin Yrjönkadun uimahallin kutsun. Sattui onneksi olemaan naisten vuoro (täällä naiset ja miehet uivat vuoropäivin) ja hipsinkin uimahallin tiskille kysymään, olisiko yläkerrassa lepohyttejä vapaana – ja kyllä vain, vapaata oli samantien.

14 eurolla sain käyttööni ikioman lepohytin, kylpytakin, pyyhkeen ja pefletin. Uimahalliin on helppo poiketa täysin hetken mielijohteestakin, koska tässä hallissa ei tarvita edes uimapukua. Päivän (ja jo edeltävien viikkojen) aikana kertynyt stressi, ahdistus ja kuorma sulivat hiljalleen, kun istuin höyrysaunassa, puusaunassa ja infrapunasaunassa. Välillä kävin alakerrassa uimassa ja vesijuoksemassa. Ihailin aivan upeaa, kaunista ja historiallista miljöötä ja tunsin jonkinlaista suurta kiitollisuutta ja ylpeyttä siitä, että meillä on tämä upea ja hieno paikka, joka on säilynyt näin mahtavassa kunnossa jo vuodesta 1928 asti! Miten huikeaa onkaan saada juosta vesijuoksunsa juuri Suomen ensimmäisessä ja varmasti edelleenkin hienoimmassa uimahallissa, täysin uniikissa ympäristössä. Tässä altaassa lukemattomat ihmiset ovat vuosien varrella uineet, virkistyneet, jutelleet, nauraneet, purkaneet sydäntään, treenanneet uintiaan ja pohtineet syntyjä syviä.

29943632177_4784db2340_0.jpg

 

(Kuva lainattu täältä, koska Yrjönkadun uimahallissa on valokuvaaminen kielletty.)

Rakastan uimahalleja ja ihan eritoten kylpylöitä, olenhan sielultani aikamoinen nautiskelija, hedonisti ja hyggeilijä. Olen erityisen iloinen siitä, että Suomessa tällainen upea ja hieno paikka on nimenomaan Helsingin kaupungin omistama ja se on siten käytännössä kaikkien kansalaisten saavutettavissa. Tavallinen lippu (alakertaan uimaan & kahteen saunaan) maksaa 5,50 euroa ja yläkerran lepohytti (+ 3 lisäsaunan käyttö) 14 euroa. Se on erittäin kohtuullinen hinta, sillä esimerkiksi Tukholman keskustassa sijaitseva Centralbadet, joka on samantyylinen paikka mutta yksityisomistuksessa, veloitti vierailustani kesällä noin 50 euroa. Siksi viime kerralla Yrjönkatu-hurmoksessani en voinut olla miettimättä, että Yrjönkadun uimahalli on ehkä hyggeintä ja rentouttavinta, mihin verorahojamme käytetään. Edulliset hinnat takaavat sen, että Yrjönkadulla voi käydä vaikka joka viikko.

Kerroin ystävälleni, että olin ottanut Yrjönkadun hallista lepohytin itselleni. Hän kysyi, eikö ollut hassua olla lepohytissä ihan yksin. Vastaukseni oli, että ei todellakaan! Rakastan ja tarvitsen säännöllisesti yksinoloa (ja mielellään juuri tuollaisen hektisen päivän jälkeen), ja Yrjönkadulla en edes ollut varsinaisesti yksin. Olin osa kaikenlaisten, -näköisten ja kokoisten naisten kollektiivista joukkoa, jotka olivat juuri tuolloin päättäneet tulla uimaan, vesijuoksemaan, saunomaan, rentoutumaan, tapaamaan ystävää ja hengähtämään hetkeksi.

Yksi ihan parhaista asioista uimahalleissa on mielestäni se, että siellä jälleen ihan konkreettisesti tajuaa, että meitä naisia on oikeasti aivan joka lähtöön, toisin kuin media usein antaa ymmärtää. Se on tarpeellinen ja virkistävä muistutus aina välillä, joskus kun sitä erehtyy kuvittelemaan olevansa jotenkin vääränlainen. Ja mitä vielä tulee yksinoloon – en edes ollut täysin hiljaa koko reissuni ajan – tilasin nimittäin yläkerrassa Café Yrjön tarjoilijalta perinteisen siman ja kasvistoastin, jotka tarjoilija toi pieneen pöytään hyttini eteen. (Yrjönkadulla tilaan muuten aina simaa. Se on niin hyvää, enkä keksi mitään muuta paikkaa, missä sitä saisi vuoden ympäri! Ja vien aina maailman sympaattisimman pahvisen lasinalusen mukanani kotiin.)

En tietenkään aina vuokraa omaa hyttiä. Välillä saatan käydä ”ihan vain” uimassa, yksin tai ystävän kanssa. En ole koskaan oikein saanut sellaista liikuntakärpäsen puremaa, mutta vuosien mittaan olen todennut, että uinti on yksi niistä lajeista, joista olen tykännyt jo lapsesta lähtien ja se onkin kätevä tapa pitää kunnosta huolta. Ja Yrjönkadulla saa urheillessakin nauttia upeasta historiallisesta miljööstä, eikä ole edes pakko pitää kiristävää uimapukua, jos ei siltä tunnu!

Vahva suositus siis joka ikiselle veronmaksajalle – kannattaa käydä Yrjönkadun uimahallissa nauttimassa. <3

-Netta

Lue myös:

Yin jooga on ihanaa

Aroma diffuuseri tuli taloon

suhteet oma-elama mieli liikunta
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.