Freelance täältä huutelee ensimmäisenä päivänään!

Vapauden huumassa on huomioitava muutama asia. Tunsin oloni TOTAALISEN rikolliseksi tänään kun hoidin opetustuntien välissä asioita kaupungilla. Siis ihan muina moilasina hengailin arkipäivänä kaupungilla. Ilman mitään kiirettä töihin. Luterilainen työmoraali sai jonkinlaisen kolauksen kun en ollutkaaan koko ajan tuottamassa yhteiskunnalle. Omituista. Menee varmaan hetki ennekuin  tottuu tähän freelancen vapauteen.Sen mukana tulee toki myös vastuuta ja rahan eteen joutuu todellakin tekemään töitä. Et jos vaikka surffailen netissä pari tuntia niin siitä ei tosiaankaan kukaan maksa mitään.

Maanantaisin tunteja on vähän ympäriinsä, joten auto joutui lopulta lähes yhtä kovalle koetukselle kun normaalina duunipäivänä. Mutta ei yhtäjaksoista posotusta, joten hyvä niin. Iltapäivällä käväisin kotona ennen illan paria opetusta ja ajattelin kokkailla Aussille illallisen valmiiksi. Ohjeessa luki ”easy chinese dumplings” ja kuulemma jopa nyyttien taikinan tekeminen olis lasten leikkiä. No, voin sanoa että ei ollu. Koko sessio oli totaalisen kirottu. Nekin pari vaivasta nyyttiä jotka eivät revenneet täyttövaihessa paloivat paistovaiheessa. Söin lopulta sitä täytettä paahtoleivän päällä eikä Aussille jäänyt muuta kuin yks palanut nyytti. Sorry vaan!

Nyt pitäis lähteä takaisin salille ja oon aivan kuolemanväsynyt. Eli se helpompi elämä vielä odottaa itseään 🙂 Vaikka en mä valita, mitäs läksin ja kyllähän tää kuitenkin aina toimistolla istumisen voittaa. Ainakin siihen asti kunnes tulee ensimmäinen palkka….