Viikko 6: Puutarhan antimet, eli kuinkas sitten kävikään
Kun niitä marjoja oli tullut kerättyä, oli niistä myös tehtävä jotain. Päätin hillota. Sitäkään kun ei ollut tullut tähän päivään mennessä koskaan tehtyä (ainakaan itse, siis varmaan joskus äitin kanssa, mutta…) Ohjeita tutkin sekä suomeksi että englanniksi mutta ajattelin että varmempi tehdä enkkuohjeella, jos hillosokerit sun muut on erilaisia eri maissa.
Ensimmäiseksi uhriksi valitsin karviaiset. En oikeastaan hirveesti tykkää karviaisista joten ajattelin että jos menee ihan pieleen niin ei oo katastrofi. Mansikoiden pilaaminen tuntui jotenkin enemmän synniltä. Olin myös löytänyt karviaishillolle hienon näköisen reseptin, joten siitä lähdettiin.
Marjojen perkaaminenhan oli aikamoinen homma! Melkein jo tässä vaiheessa usko loppui. Mutta annoin mennä. Sitten vaan keittelemään. Resepti neuvoi laittamaan sokerin matalalämpöiseen uuniin. Sulaa sitten nopeammin marjojen sekaan ja niiden rakenne säilyy kun ei tarvitse hulluna keitellä sokeria. Lisäksi lämpimään uuniin sopis sitten hyvin laittaa hillopurkit steriloitumaan.
Sokerit lisättiin ja keittelin hilloa mielestäni oikein onnistuneesti. Kunnes – se perkele ei ottanut lainkaan saostuakseen!!! Ohjeessa luki about 10 minuuttia sokerin lisäämisen jälkeen tulis kokeilla josko jähmettyy. Eikä mitä. No parhaani mukaan jatkoin. Aikaa meni lopulta yli tunti, eikä vieläkään mitään! Olin jo heittämässä lusikkaa nurkkaan, kunnes vihdoin pientä edistystä tapahtui. Ei siitä tosiaan mitään kovin jähmeetä hilloa tullut, mutta onneks lopulta hieman saostui. Purkitin sen enempää miettimättä. Tästä vaiheesta ei ole kuvia mutta voin sanoa että sokerista hillotöhnää oli vähän joka paikassa. Yhdessä ohjeessa oli kehotettu hankkimaan hillosuppilo. Pidin sitä ihan hifistelynä mutta purkitusvaiheessa olis kyllä ollu aika hieno apuväline!
Olin tän karviaiskokeilun jälkeen niin poikki että jätin mansikat suosiolla seuraavalle päivälle. On muuten kumma miten pahalta 2 kiloa mansikoita voi haista jääkaapissa! Siis vaikka ihan makea tuoksu mutta jotenkin se haisi vaan kaikelle sille työlle mikä oli vielä tekemättä! Ei ihme että ennen vanhaan naisten kaikki aika mein kotona hääräämiseen. Jos pitäis kokonainen mansikka/omena/karviaissato hillota ja perata ni siinähän menis ihmiseltä ikä ja terveys!