Saksa – ei mitenkään paska maa

Te jotka tunnette mut, tiedätte että Saksassa on tullut reissattua aikuiselämän aikana useampikin kerta. Ja aika moni reissu on muuttanut elämän suuntaan, useimmiten parempaan päin. Meikkiksen elämässä Saksa siis on harvemmin ollut yhtä P. kuin Seppo Rädyn keihäsuran aikana. Parin viimeisen vuoden aikana olen ravannut maassa lähinnä työn puolesta. Ja vaikka asiat yleensä Saksanmaalla sujuvat varsin mallikkasti, niin täytyy sanoa että olen TODELLA huojenutunut siitä että viimeiset messukeikat siellä ovat nyt takana päin. Toivottavasti ei ylipäänsä tarviste PIIITKÄÄÄN aikaan nousta taksiin 04:45. Liian aikaiset aamuherätykset ovat totaalisen uuvuttavia. Yöllä ei tule koskaan nukuttua kunnolla, koska aina huolestuttaa ettei kuulekaan herätyskelloa.

Mietin just pari viikkoa sitten, että jotenkin kaikkiin mun UK duuneihin on aina liittynyt kovasti matkustamista. Ja vaikka viime vuotta lukuunottamatta matkoja oli suhteellisen harvassa, on työmatkustamisesta tosiaan karissut kaikki glamour. Se on suurimmaksi osaksi väsyttävää ja tylsää. Ja vaikka olen päässyt käymään mitä hienoimmissa paikoissa, nukkunut viiden tähden hotelleissa ja syönyt illallista Versaillesin palatsin kupeessa, olen tullut siihen tulokseen että olen kuitenkin mieluiten kotona. Uudessa duunissa matkustamista ei todellakaan tule olemaan (jos max 10 mailin automatkoja ei lasketa matkustamiseksi?). Mielenkiintoista nähdä tuleeko matkoja ikävä, kyllästynkö totaalisesti vai ajattelenko viiden kuukauden päästä vielä samalla lailla?