Unelmaduunissa

Joku ystävä saattaa muistaa mun kerran sanoneen että maailman paras duuni olis jos joku maksais mulle kirjojen lukemisesta. Sitä työtä ei oo vielä tullut eteen (enkä kai kauheesti oo etsinytkään kun taitaa olla hieman harvinainen pesti), mutta uuden elämäntilanteen takia oon löytänyt aikaa lukemiselle. Ei siitä edelleenkään kukaan mitään maksa (harmi, oon nimittäin TODELLA HYVÄ lukemaan. Siis varmaan yks Suomen parhaita. Et jos joku etsii ammatti-ihmistä, ni täällä ollaan!). Mutta mutta, maanantaisin ja tiistaisin kun on näitä duunittomia pätkiä joissa tarkoitus olisi suunnitella tulevaisuuden tunteja, saada omat nettisivut alulle ja pohtia maaliskuun jälkeisiä projekteja, olenkin hyötykäyttänyt ajan lukemiseen. Ja ah, voitte vaan kuvitella mikä fiilis!! Oon lukenut viimeisen kuuden viikon aikana varmasti enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Useat kirjat on poimittu ihan tulevaisuuden projekteja mielessä pitäen, joten olen uskotellut itselleni että ihan hyödyllistä puuhaa enkä ole kokenut huonoa omaa tuntoa laisinkaan. Tänään kirjastossa pyöriessäni päätin myös että en ota huvilukemisesta myöskään mitään omantunnon vaivoja. Miksi en kerrankin vaan nauttisi elämästä, kun aikaa on? Kaikista lukemistani kirjoista olen myös AINA oppinut jotain. Tässä pari faktaa jotka muistan viime viikoilta.

1. Tarkista aina ovet ja ikkunat kun tulet kotiin. ettei vaan joku psyko oo pesiytynyt makkariin

2. Vuosisadan vaihteen Englannissa oli vielä tavallista että palveluskunta kääntyi kasvot seinään päin isännän kävellessä ohi. ettei ne loukkais sitä katseellaan.

3. Ihminen jolla on ”fixed mindset” ei usko voivansa oppia uutta vaan ajattelee että meillä kaikilla on lahjoja tiettyihin asioihin. Asioissa, joissa emme ole luontaisesti hyviä, emme voi myöskään menestyä.

4. Meditaatiota voidaan käytää psykiatrisen hoidon tukemiseen ja se aidosti vähentää ahdistusta.

Ja viimeiseksi