41. Sarajevon olympiaraunioita
Pakupäiväkirja 41.
Olympialaiset ovat emäntämaalle aina suuri rahallinen panostus ja näytön paikka. Massiivisia olympiakyliä rakennetaan hotelleineen ja ravintoloineen, hyppyrimäkiä, kelkkaratoja ja muuta asiaan liittyvää. Monille olympiakylille löytyy vielä jälkeenpäinkin käyttöä, mutta monet myös jätetään paikoilleen rapistumaan. Sarajevossa oli olympialaiset vuonna 1984. Kisapaikkojen rapistumista edesauttoi juurikin 90-luvulla käyty Bosnian sota. Sarajevolaiset ovat edelleenkin selvästi ylpeitä olympialaisistaan. Kaikkea olympialaisiin liittyvää on nähtävillä ympäri kaupunkia. Esimerkiksi susihahmo -maskottia voi bongailla pitkin Sarajevoa. Markkinoilla on myös myynnissä sudesta kaikenlaista pehmolelua ja magneettia.
Tuokin karttakyltti on ihan luodinreikiä täynnä. 😬
Sarajevon olympialaiset ovat jääneet myös suomalaisten mieleen. Suomalaisten pärjääminen oli tuolla kaikkien aikojen parhainta mitä tulee talviolympialaisiin. Suomen joukkue keräsi kisoista 13 mitalia ja oli mitalitaulukossa neljäs. Neljä kultaa, kolme hopeaa ja kuusi pronssimitalia. Marja-Liisa Hämäläinen dominoi hiihtoladuilla ja voitti kisoista kolme kultaa. Matti Nykänen voitti kultaa ja hopeaa. Nykänen oli tuolloin uransa huipulla. Hän rikkoi mäkiennätyksen 116 metrin hypyllä ja voitti ensimmäiset olympiamitalinsa. Kultaa voitettiin kymmenientuhansien ihmisten katseiden alla.
Vanhat olympia-rakennelmat saattavat olla kilometrien päässä toisistaan joten näitä oli hyvä tutkia auton kanssa. ”Olympiakierros” aloitettiin Sarajevossa jossa menimme vaijerihissillä todella korkealle ylös vuorille. Tuolta tultiin pitkä matka jalkaisin alas. Alkupään alastulo oli hauskaa sillä kuljimme vanhaa ”bobsleigh” -kelkkarataa pitkin todella kauan. 😁
Olen Madeiralla kulkenut samanlaisen vaijerihissin kanssa mutta tämä oli huomattavasti jännittävämpi ja korkeammalle menevä vehje. Perille päästiin! Hissilippu oli aika kallis: 7,50€ mutta ei tuonne hullukaan kävelisi. 😁 Ylhäällä odotti vanha kunnon Ultran mainos. Tuo on sitä prepaid-dataa jota ostettiin. 🤙 Seuraavaksi luvassa paljon kuvia tuolta kelkkaradalta jota pitkin käveltiin alas.
Nykyään tuo kelkkarata on ainakin alamäkipyöräilijöiden suosiossa. 🙂 Bosniassa on myös paljon miinavaroituskylttejä. Noita sodan aikaisia miinoja ei olla millään saatu kaikkia putsattua joten metsissä päämäärättömästi samoilu ei ole erityisen suotavaa. Kun tuo kelkkarata loppui niin lähdettiin kulkemaan ihan perinteisesti teitä pitkin alas. Matka oli pitkä ja alaspäin meno oli todellista tepsuttamista. Vastaan tuli taas koko eläinten kirjo: erityisesti kissoja ja koiria. Pienen pieniä mustia kissanpentujakin oli taas pusikossa havaittavissa. Pentukissoja on muutenkin tullut jo tässä vaiheessa reissua todella paljon vastaan. 😞 Surkeaa on myös nähdä noita vastasynnyttäneitä kissa- ja koiraemoja jotka tulevat kovaäänisesti pyytämään ruokaa. Pennut ovat aina jossakin lähettyvillä odottamassa. Sarajevosta yritettiin suunnata kohti Mostaria. Kelkkamäeltä lähdettiin vielä tutkimaan missä se Nykäsen Matti hyppäsikään kultaa. 🥇 Siitä ensi kerralla. 🤗
–
Ensin sompailtiin auton kanssa kyseisiä kapeita katuja sinne sun tänne kunnes löydettiin oikea paikka josta kääntyä ylöspäin. 🙈 Tuo oli vain alkumakua tulevasta kauhusta.
Tuota mäkeä kiivettiin ylös ja täytyy sanoa että ei ole ikinä jännittänyt auton kyydissä niin paljon kuin tuonne ylös ajaessa. Kuskikin sanoi että nyt on lähestulkoon pystysuora mäki, jaksaakohan auto kiipeä ylös saakka. 🫠 Ukkeli oli pystyttänyt autokorjaamonsa suoraan vuoren huipulle. Eihän tuonne puoletkaan rikkinäisistä autoista pääse edes perille saakka! 😄 Löydettiin ylhäältä korjaamon ovi, mutta ei ketään missään ja ovi oli kiinni. Soitettiin seinässä olevaan puhelinnumeroon ja pian nuorehko mieshenkilö tuli tupakka huulessa tallista pihalle. Äijä ei puhunut sanaakaan englantia, mahtoiko edes ymmärtääkään kieltä, joten luvassa oli vuosisadan viittomakielinen selostus. ✌️ TWO PROBLEMS ☝️☝️ !! 😂 Asia meni kuitenkin perille, elekielellä pärjää todella pitkälle. Valuvan dieselin myös haistaa 👉🐽 joten ukkeli tajusi mistä on kyse. Hän näytti että vuoto-ongelman pystyy korjaamaan, mutta oviasialle ei kykenisi mitään tekemään. Tuo olikin odotettavissa, ja vuoto oli muutenkin akuutimpi ongelma. Oven kanssa pystyisi elämään mutta dieseliä ei mielellään valuttelisi ympäri Bosnian maita. Tuo ovi vaatii muutenkin pahimmassa tapauksessa kokonaan uuden pumpun, tai jonkun pätevän insinöörin pohdiskelemaan asiaa. Eiköhän tuolle jotain vielä keksitä. 👍
Auto jäi siis sairastuvalle ja lähdimme etsimään aamupalapaikkaa. Menimme melkein heti ensimmäiseen kahvilaan joka vanhassa kaupungissa tuli vastaan. Kaffelan nimi oli: Bašča! Heillä oli sattumalta menussa erilaisia aamupala -vaihtoehtoja ja otimme tuollaisen kahden ihmisen setin johon kuului kaikenlaista suolaista ja makeaa syötävää. Hinta oli yhteensä 20€ ja kokemus oli täysin hintansa väärti. Tuo piti myös kylläisenä niin pitkään että seuraavaksi syötiin vasta myöhään illalla. Basca oli nallein kuorrutettu eikä nimi ihan päästänyt kahvilaa oikeuksiinsa näin suomalaisen näkökulmasta katsottuna. Työntekijät olivat myös todella mukavia ja palvelualttiita.
Hypättiin ratikkaan ja käytiin tutkimassa sivummalla olevia lähiöalueita.
Ravintolasuositus! Blind Tiger on cocktaileistaan tunnettu ruokabaari jossa on tosi hyvä vegaanivalikoima ja burgerit ovat muutenkin normaalia hienompia. Ylhäällä näkyy komea sheikkeri -kokoelma, eikä ole cocktailia tai drinkkiä mitä tuolta ei saisi tilattua. Menin aika perinteisellä ja ananas varmaan paljastaa mitä lasista löytyy. 🥥 Myös musiikki oli kohdillaan kun paikalla soi Bomfunk MC’c Freestyler.. 🤙 Ja jälleen kerran, työntekijät olivat todella mukavia, hauskoja ja vähän sekopäisiäkin. Varsinkin kun Freestyler lähti soimaan.. 🧐
Kadut ovat täynnä kaikenlaisia erilaisia kannanottoja ja tässä ehkä hämmentävin vastaan tullut kannanottoseinä…
Illalla viiden-kuuden aikoihin autokorjaajan vaimo-oletettu soitti että auto olisi noudettavissa. Vaimoke osasi muutaman sanan englantia. Matkakaveri lähti noutamaan autoa kukkulan huipulta. Tyyppiä ei näkynyt eikä kuulunut pitkään aikaan joten aloin kyselemään perään että missä ukko viilettää. (Vaikka yhteistä kieltä ei ollut) hän oli jäänyt kahvittelemaan ja juoruilemaan autokorjaajan luokse. 😹 Kuulemma Google Translatea oli taas käytetty, ja vaimoa odoteltiin saapuvaksi koska tämä tosiaankin osasi puhua vähän englantia. Miehen poikakin saapui karateasussa kotiin ja ujostelun jälkeen oli uskaltanut kertoa jotakin harrastuksestaan. Pojalla oli oranssi vyö, mutta kuulemma mustakin vielä joskus tulossa: ”täytyy vain uskoa itseensä”🙏🙏💖.
Autosta oli nyt siis oletettavasti vuoto korjattu. Kun matkakaveri saapui paikalle ukko oli naureskellut: ”this is your home”. 😂 Ilmeisesti autoon oli vilkaistu sisälle. Korjaaja näytti videota, ja ongelma oli ollut tulpissa/ruiskussa, letkuja oli rispaantunut. Hän oli purkanut melkein koko etuosan auki ja muistutti myös kovasti öljyjen vaihdosta ja tarjosi vielä öljyt kaupan päälle. Auton korjaaminen maksoi 200 markkaa, eli 100€. Ukko oli pusertanut auton parissa koko päivän ja siirtänyt pari muuta työtä sivuun pakumme takia. Hän ei halua että turisteilta huijataan rahaa ja yksinkertaisesti haluaa saada ulkomaalaisilta hyviä arvosteluita. Ihan hyvin mietitty, matkakaveri kertoi miehelle että mekin valitsimme nimenomaan hänen paikkansa hyvän Googlearvostelun perusteella jonka joku italialainen oli jättänyt. 👌
Siinä kuvaa Airbnb -asunnon puutarhasta.
Ei voi muuta kuin suositella Bosniaan matkustamista. Sarajevon vanha kaupunki on hieno ja tunnelmallinen. Paljon kauniita moskeijoita! Ruoka ja asuminen on niin edullista että hirvittää. Netin käyttö ei ole ongelma kun hankkii paikallisesta puhelinliikkeestä prepaidin (jos nettiä kaipaa). 10 gigaa dataa riittää paremmin kuin hyvin viikonlopuksi tai viikoksi ja tuokaan ei kustanna lähes mitään. Keskiviikkona keli oli sateinen joten mentiin leffaan katsomaan uutta SAW:ia. ✂️💀 Olin edellisenä päivänä paikallisen teatterin ohi kävellessä käynyt kysymässä että näyttävätkö he uutta leffaa englanniksi. Kyllä vaan! Yleensä tuo ei ole ulkomailla todellakaan itsestäänselvä asia, ja useasti tietoa elokuvan äänistä ja dubeista ei löydä edes nettisivuilta. Esimerkiksi Espanjassa on äärimmäisen vaikeaa löytää leffateatteria joka esittää yhtään mitään elokuvia alkuperäisillä äänimaisemilla. Joka ikinen tv-ohjelma ja telkkarista näytettävä elokuvakin on dubattu. Suurimmista kaupungeista löytää teattereita jotka näyttävät myös turisti -ystävällisiä elokuvia. Nuo leffat on merkitty tekstillä ”VO” tai ”VOSE”. = version original / version original subtilada. Tuo tuli viimeksi tutuksi kun matkaillessa piti päästä katsomaan Saapasjalkakissaa.. 😸😸 Huomiseen!