21. Kadonneen krakovanvegemakkaran metsästys

Pakupäiväkirja 21.

Kraków. Jokin aivosolu päässäni alkoi raksuttaa… ja muutaman päivän päästä muistin. Makkarahan se oli. Cittarissa tuli ”pari” kertaa keräiltyä asiakkaille tuota Pirkan krakovanmakkaraa. Tuo valkosipulinen ja pippurinen makkara on jostakin kumman syystä nimetty Puolan toiseksi suurimman kaupungin mukaan, yritin selvittää että miksi, mutta mitään järkevää selitystä en asialle oikeastaan löytänyt. Sukat krakovanmakkaralla lähdettiin kohti isoa kaupunkia, mutta sitä ennen pinaattilettuja Checinyn pikkukaupungissa. Päädyttiin tuonne kun bongattiin mäen päältä suuri linna. Kyläpahasessa oli tunnelmaa, kanat vilistivät kaduilla ja joku paikallinen ylläpiti pulufarmia. Linna paljastui Zamek Królewskin kuninkaalliseksi linnaksi.

Tässä näette maailman parhaiten koulutetun koiran. 😻 Tuolla kun noita kanoja ja kukkoja vilisti pitkin pusikkoa, niin tämä koira piti huolen että kyseiset elukat eivät päädy autotielle (ainakin näin itse asiaa analysoitiin). Koira teki vahtivuoroaan kävellen lyhyttä kadunpätkää edestakaisin jotta kanat eivät pääse tielle ja haukahti myös aina jos joku ohikulkija jäi liian pitkäksi aikaa kanojen kohdalle toljottamaan. Jos tieltä oli tulossa auto, koira kipaisi autotienpuolella haukahtamassa jotta kanat tajuavat siirtyä piiloon. Vahtikoira piti tarkasti huolen että mekin poistumme paikalta pois, joten kanoista ei tähän hätään saanut kuvaa. 🐓 Ei mitenkään pelottava, mutta sitäkin skarpimpi kaveri. 👌

Torstai-perjantai yöksi jäätiin tuosta linnakaupungista vähän matkaa eteenpäin Sobkówiin puiden keskelle piknikpöydän ja lammen äärelle. Tänne leiripaikalle ei ollut mitään tienviittoja mutta park4nightiin tämänkin pusikkopuskan joku oli merkanut joten sitä kautta tuo löydettiin. Vaikutti joltain entisen ulkoikureitin taukopaikalta. Tuolla oli niin kuivaa ja tasaista että tuli joogamattokin levitettyä, ulkona oli toki todella viileää ja syksyistä. Aamulla tehtiin nopeat käppäilyt kyseisessä kylässä ja jatkettiin matkaa.

Matkalla Krakovaan tutkittiin löytyisikö rekkakuskien taukopaikalta taas vedentäyttöpistettä. Kyseessä oli osittain ”hylätty” taukopaikka, vesipistettä ei ollut mutta suihkut olivat auki. Hyödynnettiin taas tilaisuus ja käväistiin suihkussa. 🚿

Ja sitten saavuttiin Krakovaan, kuski ei edes tajunnut olevansa Krakovan ytimessä kun perille päästiin. Kaikki oli kuulemma niin siistiä ja selkeää että ei erityisemmin jännittänyt ajaa. Tällä kertaa jätettiin auto ihan ytimeen, neljä tuntia parkkia maksoi 20 zlotya eli vähän päälle neljä euroa.

Krakova oli upea paikka ja laitan sieltä lisää kuvia ensi kerralla. Tämän reportterin päätehtävä oli löytää Krakovasta vegemakkaraa, maustaa se pippurilla ja valkosipulilla ja näyttää iso keskisormi krakovanmakkaralle🖕. En löytänyt, mutta ensi kerralla kun kasvisnakkeja jostakin kaupasta bongaan niin toteutan tämän suunnitelman. Niin kuin eräs salkkareiden sankari kerran totesi:
” Oli oikeen hauska jutella mutta…… See youu Guyss

Edelliset postaukset löydät kohdasta: Arkisto . 🙂

Kulttuuri Parisuhde Matkat Runot, novellit ja kirjoittaminen

20. Maantierosvoilua

Pakupäiväkirja 20. 

Ehkä koomisinta Puolassa ajellessa on moottoriteidenvarsilla olevat liikennemerkit jotka kieltävät kulkemisen hevoskärryillä… Onko tämä kenties muinaisjäänne niiltä maantierosvojen ajoilta (erityisesti Puolassa on ollut maantierosvoja, ja meitäkin on tästä varoitettu). Mutta nyt helpotuksen huokaus kaikille ja suuri paljastuskin vielä: kyseiset maantiet on aikalailla rempattu moottoriteiksi. Moottoritierosvoihin ei olla vielä törmätty. Puolan motareilla on juurikin tällä hetkellä paljon työmaata ja autoteitä tehdään ja laitetaan uusiksi (tähän on kuskilla mennyt hermo). Mutta totta se on että vaikka maanteillä ei rosvojen keskellä ajelisi, Puolassa tulee silti pitää erityistä varovaisuutta tien päällä, ovet lukittuna myös ajon aikana ja poistuttaessa arvotavarat piiloon. Aika perus settiä. Alla on esimerkkitapaus siitä mitä on käynyt kun pikkutien varteen on rakennettu vilkas moottoritie. Palvelut ja ravintolat ovat vanhojen autoteiden varsilta kuolleet pois.

Jos liikenneonnettomuus Puolassa sattuu niin mitä todennäköisemmin muiden kuskien takia. Tiellä tehtyjen turhien ohitusten määrä on valtava. Oli esimerkiksi tilanne, jossa Audi lähti ohittamaan eteemme, ja olisi mäjähtänyt suoraan rekkaa päin jollei oma kuskimme olisi tässä vaiheessa jarruttanut. Tämän jälkeen kyseinen kuski jäi eteemme jumiin pitkäksi aika matelemaan, ei  siis voittanut ohituksella yhtään mitään, viittä vaille vain menetti henkensä.  👌 Ja näitä tilanteita näkee kokoajan.

Tästä hylikseltä ajettiin vähän matkaa MOL -nimiselle huoltikselle tankkaamaan. Ehdin vain toteamaan että nyt on freesin näköinen huoltoasema, kunnes vihreäpukuinen työntekijä paukkasi erittäin palvelualttiina auton luokse ja kysyi että laitetaanko tankki täyteen. Työntekijä (todellinen pösiöör🫴) suoritti tankkauksen, tämän jälkeen otti pesuvehkeet käteen ja kuurasi tehokkaasti myös auton ikkunat. Siinä istuttiin itse huuli pyöreänä ja ihmeteltiin että mitä tapahtuu. Maksu suoritettiin taas vanhanaikaisesti sisätiloissa niin kuin monella bensa-asemalla täällä täytyy tehdä. Tuon eeppisen tankkausepisodin jälkeen ajettiin parkkiin ja puhelimet saivat maagisesti yhteyden McDonaldsin wifiin. 🌀🧿 Seuraavaksi otettiinkin suuntaa kohti Puolan toista suurta kaupunkia, Krakovaa. Ensi kertaan!

Edelliset postaukset löydät kohdasta: Arkisto . 🙂

Kulttuuri Matkat Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta