Hävikkiviikko haastaa – ruoka rakastaa tulla syödyksi!

Hävikkiviikkoa vietetään jälleen 22.–28.9. ja syy on selvä: suomalaisissa kotitalouksissa päätyy vuosittain hävikkiin keskimäärin 20–28 kiloa syömäkelpoista ruokaa henkilöä kohden. Se tarkoittaa nelihenkisessä perheessä jopa yli 80 kiloa ruokaa vuodessa ja useita satoja euroja hukattua rahaa.

Miltä hävikki näyttää käytännössä? Nuo hävikkiin päätyvät 20 kiloa vastaavat esimerkiksi noin 100 banaania, 40 maitotölkkiä tai 200 ruisleipäviipaletta. Kuvittele, että nostaisit joka viikko ruokakassista pussillisen ruokaa suoraan biojäteastiaan?

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Siksi Hävikkiviikko pyrkii vaikuttamaan erityisesti kuluttajiin, jotta kotitalouksien ruokahävikkiä saataisiin vähennettyä.  Suurin osa kotitalouksissa syntyvää hävikkiä on ihan tavallista arkiruokaa: leipää, maitotuotteita, vihanneksia ja valmisruokia. Toisin sanoen sellaista, joka olisi voitu syödä, jos se olisi hyödynnetty ajoissa.

Hävikkiviikon tarkoituksena on muistuttaa meitä kaikkia siitä, että ruoka on arvokasta. Jokainen pelastettu peruna ja syöty leipäpala on pieni ilmastoteko ja samalla säästö omaan kukkaroon. Kun hävikin saa kuriin, ei säästy vain ruokaa, säästyy myös aikaa ja rahaa. Jos onnistuu vähentämään hävikkiä puolella, se voi tarkoittaa useiden satojen eurojen säästöä vuodessa.

Mutta hyöty ei ole vain rahassa, kun jääkaapissa on vähemmän puolityhjiä purkkeja ja unohdettuja rasioita, arki tuntuu selkeämmältä ja hallitummalta. Ruoka ei huku kaaokseen, vaan tiedät mitä kaapissa on ja mitä siitä voi valmistaa. Tämä tuo mielenrauhaa, yksi pieni stressitekijä vähemmän kiireisen arjen keskellä.


Kolme vinkkiä hävikin vähentämiseen

  1. “Ensin vanhat” -periaate
    Siirrä jääkaapissa vanhemmat raaka-aineet eturiviin ja käytä ne ensin. Näin enää parsakaali ei ehdi muuttua mössöksi vihanneslaatikkoon.
  2. Kerran viikossa jämäralli
    Sovi kotona yksi ilta viikossa, jolloin syödään “sitä sun tätä sörsseliä”. Näin tähteet katoavat ja saatat keksiä uusia lempiruokia.
  3. Pakastin on paras ystävä
    Jos et ehdi syödä ruokaa tänään, pakasta!

Hävikkireseptit, joihin ei tarvita reseptiä

Riisi-sörsseli:
Paista eilisen riisi pannulla öljytilkassa. Lisää pakasteherne-maissi-paprikaa, nahistuneita kasviksia ja vähän proteiinia (esim. tofu, kanasuikaleet tai pavut). Mausta soijalla ja valkosipulilla, valmis vartissa.

Leipävanukas:
Kuivahtaneet pullat tai leivät kuutioiksi uunivuokaan. Päälle maito-muna-sokeriseos + kanelia. Uuniin 200 °C noin puoleksi tunniksi.

Kasvissosekeitto:
Porkkanat, perunat ja sellerit kattilaan, vettä ja kasvisliemikuutio. Keitä pehmeäksi, soseuta ja lisää tilkka kermaa tai kaurakermaa. Kylkeen eilinen leipä paahtimessa.

Banaanismoothie:
Mustuneet banaanit + pakastemarjat + tilkka jogurttia = täydellinen välipala. Banaani toimii makeuttajana, etkä tarvitse lisättyä sokeria.


Tule mukaan Hävikkiviikkoon!

Kun jaamme ystäville, tutuille tai vaikka somessa parhaat jämävinkkimme, ruokahävikki vähenee, kukkaro kiittää ja voimme huokaista helpotuksesta. Hävikkiviikolla jokainen onnistunut jämäruoka on pieni ekoteko!

Koti Ruoka ja juoma Puhutaan rahasta Vastuullisuus

Esittelyssä kirjoittajamme Kati

Hei,

Olen Kati, yksi eko-arkea -blogin uusista kirjoittajista. Olen puolisoni ja kissojen kanssa asuttaneet yhtä Äkönmaan kantatilan päärakennusta pihapiireineen reilut neljä vuotta.  Tosin Lähteenmäen tila ei enää ole loistossaan, useiden satojen hehtaarien peltoineen ja metsineen, vaan on meidän omavaraistalouden viljelypalstana, yhteisöllisyyden pihapiirinä ja yrittäjyyden kokeilualustana.

Neljä syksyä olemme jännittäneet, saadaanko satoa, ehditäänkö siivota piha ennen talvea, miten turvataan seuraavan talven vedensaanti saunaan, osataanko tilkitä talovanhuksemme ikkunat ja ovet tarpeeksi ja kuinka paljon hiiriä tulee syksyn viimaa sisälle turvaan. Mutta ennen kaikkea olen jännittänyt, ehtiikö syyskimikki kukkia.

Syyskimikki on kukkamaailman ”vastarannan kiiski”, joka tekee kesän ajan kukkavanoja ja kukkii syys-lokakuussa kauniin valkoisin ja vaaleanpunaisin kukin. Lämpiminä syksyinä syyskimikki on usein ainoa pihan kukkiva perenna, joka jaksaa kukkia pitkään ja sen kukat hohtavat syysöinä kuun valossa. Kuitenkaan pakkasöitä ei tämäkään ihanuus jaksa vastustaa, vaan ensimmäisen hallayön jälkeen koko kasvi on mennyttä. Seuraavana keväänä kasvi puskee entistä elivoimaisempana maasta ylös, sillä syksyn kylmyys ei taaskaan nujertanut sitä.

Vuosi sitten olin itse nääntynyt oman työni alle eikä työuupumukseen auttanut työnantajani hurjasti kasvaneet vaatimukset. Silloin olin työelämän ”vastarannan kiiski” ja sanouduin irti hyvä palkkaisesta työstäni, josta kyllä pidin, mutta voin pahoin. Työttömänä työnhakijana olen toipunut väsymyksestä ja tehnyt muun muassa kestävän kehityksen opintoja, joka tukee ajatuksiani asua maaseudulla, vanhassa hirsitalossa ja edistämässä omavaraistaloutta.

Tänään olen tehnyt isoja ja pieniä ekotekoja. Minulla on pieni yrityksen alku, Lähteenmäen hyvinvointi- ja liikuntapalvelut. Voin hyvin ja olen aloittanut kukintani tänä syksynä yhtä aikaa pihani syyskimikin kanssa.

Syysterveisin, Kati

Hyvinvointi Piha ja puutarha Oma elämä Vastuullisuus