Kävikö teille myös niin, että ateria jäikin tekemättä, koska suunnitelmat muuttuivat, ja ostetut raaka-aineet jäivät pyörimään kaappeihin… Ainakin meillä ruokahävikkiä syntyy suunnittelemattomuudesta sekä arjen kiireestä ja muutoksista. Myönnän, etten osaa edelleenkään kirjoittaa kauppalistaa, vaan teen ostokset spontaanisti ja ilman suunnitelmia. Usein töiden jälkeen, kun on kova nälkä, tulee ruokaa ostettua ihan liikaa. Oma paheeni on myös retkahtaa tarjouksiin, vaikka jo ostaessa mielessäni käy pieni epäilys siitä, että tuleeko tuotetta kuitenkaan käytettyä. 

Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka jostain syystä päätyy roskiin tai biojätteeksi. Pelkästään Suomessa syntyy vuosittain 450 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa, noin 120-160 miljoonaa kiloa, mikä tarkoittaa 20-25 kiloa henkilöä kohden. Ruokatuotanto on yksi merkittävä kuormittaja ympäristölle ja sen vuoksi hävikin minimointi kannattaa. 

Ajattelin pitää huomenna jämäpäivän ja kurkistaa rohkealla ja uteliaalla asenteella kaappeihin ja pakastimeen. Tavoitteenani on loihtia ainakin huomisen, mutta mielellään koko viikonlopun ruuat hyödyntäen mahdollisimman paljon niitä aineita, joita kaapeissa sattuu olemaan. Hyviä jämäpäivän ruokalajeja voisivat olla pitsa tai paella, joissa voi käyttää lähes mitä vain. Hiukan pehmentyneet hedelmät ja marjat voi taas mainiosti heittää smoothien sekaan. Jatkossa yritän ottaa tavaksi pitää yhden jämäpäivän viikossa. 

Seuraavalla Helsingin-reissulla pitää ehdottomasti käydä kurkkaamassa tällä viikolla avattua, Suomen ensimmäistä hävikkiruokamyymälää WeFoodia Kalasataman uudessa kauppakeskuksessa. WeeFood-myymälässä myydään lahjoituksena saatuja tuotteita, jotka muuten olisivat päätyneet hävikkiin. 

-Anna