3 x kuukauden kuva – lokakuu
Lokakuu meni. Miten kuten, loppua kohti enemmän kuin irvistellen. Tänään on vuorossa lisää koko vuoden kestävästä ”sarjasta” eli 3 x kuukauden kuva -haaste. Korona varjosti lokakuuta, onneksi ehdimme ulkoilla. Yritin hoitaa vanhusten asiat jonkinlaiseen ruotuun. Onneksi on verkkokauppa. Onneksi kuukauteen mahtui myös iloisia asoita, kuten kylpyläreissu pikkuneidin kanssa.
Tarkoituksena on tässä haasteessa kerran kuussa julkaista kolme eri kuvaa, joiden kategoriat ovat:
- Arkikuva
- Kuukauden huippuhetki
- Ei mennyt kuin Strömssössä
Tässäpä minun lokakuuni
Arkikuva
Arkeani värittää (liiallisesti) mummon ja vaarin asioiden hoitaminen. Alan kuitenkin oppia, että minun pitää jollakin tavalla hellittää ja kehittää lisää ja uusia palveluja heille. Onneksi kuitenkin on ulkoilu ja ihanat syysilmat. Pääsin likeiselle Vaarniemen alueelle pikkuneidin kanssa eväsretkelle. Ensi kerralla grillataan makkarat.
Kuukauden huippuhetki
Olin antanut pikkuneidille syntymäpäivälahjaksi ”elämysretken”, jonka myötä oli tarkoitus tehdä miniristeily. Vieläpä niin, että Benjamin oli esiintymässä. Tulipa sitten sellainen myrskyvaroitus, että asiantuntijoita (vävy ja velimies) kuultuani, peruutin matkan ja vaihdoin sen kylpyläreissuun. Onneksi olin ottanut peruutusvaran ja sain risteilyrahat lahjakorttina takaisin vastaista käyttöä varten. Pikkuneiti suhtautui ymmärtäväisesti tilanteeseen, oli oma isinsäkin vakuuttanut, että myrskyssä ei kannata lähteä. Uimme, saunoimme ja söimme hyvin. Nautimme olostamme. Meillä on aina mukavaa. Ja mikä sitten mukavampaa, kuin odottaa sitä risteilyä.
Ei mennyt kuin Strömssössä
Kuva kertoo puolestaan. Ensin kotiprofessori tiistaina ja minä perään perjantaina. Ollaan niin positiivisia että…
Eikä siinä mitään, oireet onneksi kohtuu lieviä. Minulla häipyi hajuaisti. Puoliso alkaa tätä kirjoittaessani olla minua paremmassa hapessa ja alkoi sitten eilen illan haluta iltapalaa. Ihan itse teki. Sen verran kuului keittiöstä kolinaa, että menin katsomaan. Paistoi kinkunsiivuja ja kanamunaa. Normaalisti olisi saanut kuulla kunniansa, sillä ei ollut sulkenut olohuoneen ja eteisen välistä ovea. Asunto todennäköisesti haisi pahasti. Mutta minä en sitä haistanut. Hänen onnensa.
PS Pakko laittaa vielä toinen arkikuva. Tämä liittyy arkiruokaan, jonka meillä osaa kotiprofessorikin tehdä, siis tämän yhden ellei nakkien lämmitämistä lasketa.. Nimittäin makkarapeti. Tarvitaan lenkki, ihan parasta on se perinteinen HooKoo. Pediksi minusta paras on juuressekoitus ,jossa on mm maissia ja paprikaa. Makkaraan viillot, viiltoihin sinappia ja juustoa. Ja ei ku uuniin. Mutta… Miten teillä nuo viillot tehdään? Meillä ne tällä kertaa meinivät minun silmiini ”väärin”.
Summa summarum. Korona varjosti lokakuuta. Onneksi ehdimme ulkoilla.
Elämä on.
Terveisin EijaL