3 x kuukauden kuva – marraskuu
Tänään on vuorossa lisää koko vuoden kestävästä ”sarjasta” eli 3 x kuukauden kuva -haaste. Marraskuu meni koronasta toipuessa. Ja se kesti. Vanhusten kanssa edettiin parilla saraa: vaarilla alkoi kotisairaanhoidon lääkejako ja mummo kypsyi ajatukseen kotiin toimitettavasta ateriapalvelusta (jonkun muun kuin minun toimittamana). Harrastusrintamalla sain valmiiksi vanhan talon remontin, siitä tuli Mummola. Onneksi marraskuussa oli pikkuneidin yökylä, joka vietettiin pitkälti perinnetyyliin: nähtiin joulukuusen valojen syttyminen Tuomiokirkolla, tavattiin joulupukki Vanhalla suurtorilla ja nautittiin partiolaisten hyvin haudutettu riisipuuro. Ja lakattiin kynnet.
Tarkoituksena on tässä haasteessa kerran kuussa julkaista kolme eri kuvaa, joiden kategoriat ovat:
- Arkikuva
- Kuukauden huippuhetki
- Ei mennyt kuin Strömssössä
Tässäpä minun marraskuuni
Arkikuva
Normiarkeani rytmittää pitkälti mummon ja vaarin asioiden hoito. Marraskuussa sitä oli vähemmän, koronan jälkitauti yskitti ja nopeat käynnit heidän ovellaan tein maski kasvoilla. Tällä kertaa tästä osuudesta ei sen enempää. Rakennustyömaalla sen sijaan tapahtui. Mummola sai hahmonsa. Tämä vanha nukkekoti on ollut työpöydälläni koko vuoden.
Talo lumosi minut heti. Sen metalliset portaat olivat jotain, mitä en ole ennen tavannut. Siinä syy, miksi siitä tuli minun.
Nukkekodin remontointi on liki samaa kuin jos tekisi oikean elämän remonttia. Ensin hitotaan pinnat, pohjamaalataan ja päätetään talon ulkopinnan väri. Ikkuna-aukkoja lisätäään, karmit tehdään, myös oviin, maalataan. On vedettävä sähköt, valittava lattiamateriaali, tapetit ja verhot. On mietittävä kalustus, koriste-esineet ja ennen muuta on tiedettävä, kuka taloon muuttaa. Mitään ei voi tehdä ennen kuin tietää sen. Se määrittää aikakauden, johon talo sijoittuu, se määrittää sisustuksen ja tyylin.Tänne muutti mummo.
Kuukauden huippuhetki
Marraskuun huippuhetkiä on kaksi. Niistä en luovu. Nro 1: Pikkuneidin kanssa koimme yhteisen hienon hetken Turun Tuomiokirkolla. Kuusen lamput syttyivät ja yhteislauluna sen päälle Maa on kaunis. Sen jälkeen kävelimme otsalampun valossa pimeiden mäkien kautta mummolaan. Seuraava päivän kävimme Vanhan suurtorin markkinoilla, tapasimme joulupukin, söimme grillimakkaraa ja sen päälle vielä partiolaisten maukasta riisipuuroa. Illalla tehtiin manikyyri. Ehkä elämäni hienoin.
Nro2: Toinen huippuhetki liittyy nukkekodin remonttiin ja ennen muuta sen valmistumiseen. Mummola siirtyi oman kampaajani Helin toimitilaan joulutunnelmaa tuomaan.
Ei mennyt kuin Strömssössä
Kuukauden suosikki on ehdottomasti mökkikäynti, jonka tavoitteena oli suojata meille tärkeä perheomenapuu seudun peuroilta ja muilta villieläimiltä. Taidettiin kumpikin olla liika toipilaita, koska kesken jäi.Eukä tainnut tuo suojausidea olla ihan parhaasta päästä sekään.
Onneksi on hyvä mökkitalonmies, jolle asian suosiolla siirsimme.
Sellainen oli marraskuu. Ei ihan paha.
Elämä on.
Terveisin Eija L