Elokuun kuvat
Elokuu oli alakulosta toiseen siirtymistä. Elokuu oli ennätysmäisen lämmin ja ilmanlämpöpumppu oli hintansa väärti. Siitä plussat elokuuhun. Mökkirannan iso kuusi oli läpeensä sairas, kaataa piti, sinilevää rannassa niin paljon että haisi. Vanhustenhoidossa taisteltiin helteiden kanssa, loppumetreillä vielä ilmaantui mummon insuffisienssi, joka hengästytti jo puhuessa. Vaarin muistisairaus etenee kuin juna, väjäämättä.
Näiden ikään kuin henkilökohtaiseen elämään liittyvien mielipahahetkien lisäksi pääministeri ystäviensä kanssa horjutti uskoa maan asioita hoitavien arviointikykyyn. Siitä en pääse yli. Eikä minua vakuuta laskelmoidun hiottu, itkulla sopivasti sävyetty puheenvuoro ja ”opiksi ottaminen”. Kun saappaat on suuret, ne pitäisi vakuuttavammin täyttää.
Yksi ilonpilkahdus sentään – olimme pikkuneidin kanssa Lontoossa.
Pikkuneidin kanssa puuhattiin ennen reissua. Järjestimme varastontyhjennyskirpparin. Rahat käytettiin hyvään tarkoitukseen Lontoossa.
Ja myönnettävä on, että 15 litraa mustikoita omalta tontilta poimittuna on iloinen asia. En ole ennen näin paljoa poiminutkaan. Monet mustikkapiirakat on leipastu. Suurin osa menee mummolle ja vaarille, mutta osa jää kotiin ja sitä nautitaan kaurapuuron kanssa. Poiminta-asento kieltämättä on melkoisen rasittava. Takareidet kiristävät ja lonkankoukistajat ovat kotturassa. Tarvitaan intensiivistä venyttelyä.
Mukaviin asioihin liittyy myös vanhan mökin saaminen vesiosuuskunnan veden piiriin.
Elokuu oli ennätysmäisen lämmin ja Ilmanlämpöpumppu oli hintansa väärti. Tilasimme tästä viisastuneina laitteen myös uuteen mökkiimme. Sen kanssa lienee edullisempaa lämmittää talvella, koska uudismökki on talvikäytössä.
Että kumpaan tämä mennyt elokuu nyt aitten kallistui? Alakulo voittaa. Monesta syystä. Eikä vähiten siitä, millä tavalla valtakunnassa merkittävää asemaa hoitava voi toimia.
Elämä on.
Terveisin EijaL